Liikenneverkko
Keskusta-alueella kohtaavat jalankulku, pyöräily, bussiliikenne, raideliikenne sekä yksityisautoilu. Kestävien liikkumismuotojen sujuvuus, turvallisuus ja houkuttelevuus, lähijunaliikenteen hyödyntäminen sekä autoilun ruuhkaisuuden vähentäminen ovat keskusta-alueen liikennejärjestelmän kantavat teemat tulevina vuosikymmeninä. Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen merkitys keskusta-alueella kasvaa.
Ylikylältä keskustaan ulottuvaa pyöräbaanaa jatketaan keskustabaanalla, jota pitkin keskustan kaupat ja palvelut ovat pyörällä ja kävellen hyvin saavutettavissa. Pyöräpaikoitus ja sujuvat jalankulkuyhteydet otetaan huomioon kaikissa hankkeissa.
Esteetöntä liikkumisympäristöä edistetään tasoeroja loiventamalla, tekemällä kävelyreiteistä hyvin hahmottuvia ja lisäämällä levähdyspaikkoja. Ollakasta torin suuntaan tehdään selkeämpi ja turvallisempi Kempeleentien ylityspaikka jalankululle. Piriläntien alitusta Kirkonkylän koulun suuntaan väljennetään.
Kaksoisraidetta ja lähijunaliikennettä edistetään ja niiden hyödyntämiseen varaudutaan. Linja-autot saatetaan kulkemaan uusien keskuspysäkkien kautta taajamarakenteen sisään. Julkisen liikenteen saavutettavuus kulkee mukana maankäytön suunnittelun ratkaisuissa.
Ajoneuvoliikenteen ruuhkaisuuteen purevat Kempeleentien liittymien parantaminen sekä Ketolanperäntien rautatien alituksen sekä Komeetantie-Piriläntie-poikittaisyhteyden rakentaminen.
Keskustan liikenne tukeutuu tulevaisuudessa entistä enemmän joukkoliikenteeseen, jalankulkuun ja pyöräilyyn. Autoliikenteen sujuvuutta lisätään mm. ruuhkia vähentävien hankkeiden, kuten Ketolanperäntien kehittämisen avulla.
Joukkoliikennevyöhyke
Koko keskustan alue on joukkoliikennevyöhykettä, jolla tulee pyrkiä tiivistämään asutusta siten, että asukastiheys olisi vähintään noin 20 henkeä hehtaaria kohti. Lisäksi vyöhykkeellä tulee lisätä työpaikkarakentamisen määrää.
Väestökeskittymiä tulisi ohjata erityisesti joukkoliikennepysäkkien läheisyyteen. Keskusta-alueelta ja sen lähistöltä on tunnistettu tiivistämisen alueet, joilla voidaan selvittää kävelykeskustan aluetta korkeampaa rakentamista. Näistä alueista tässä visiossa on tarkasteltu tarkemmin Aurinkokujan aluetta ja Ollakan aluetta Kempeleentien eteläpuolella.
Kävelykeskustan ja Kempeleentien eteläpuolen rakennuttua tulee tiiviin asumisen edellytyksiä tarkastella Ollilan, Asemanseudun ja Ristisuon alueilla, jolloin ne parantavat seudullisesti toimivan lähijunaliikenteen toimintaedellytyksiä luoden käyttäjäpotentiaalia.
Visiossa esitetään joukkoliikenteen tavoitetila, jossa nykyiset ”kunnantalon” pysäkit toimisivat joukkoliikenteen solmupisteenä. Ketolanperäntien nykyisen rautatiesillan muuttaminen alikuluksi mahdollistaa Kissankulman alueen kehittämisen tehokkaaseen joukkoliikenteeseen tukeutuen. Lisäksi joukkoliikenteen linjastoa täydennetään tulevaisuudessa radan ja moottoritien välisellä alueella, jolloin lähijuna-asema olisi joukkoliikenteellä nykyistä paremmin saavutettavissa. Junaradan länsipuolella olevat teollisuustontit hyödynnetään tulevaisuudessa korkeatasoisesti toteutettuna sekoittuneena työpaikka- ja asuinrakentamisen alueena.
Kävelyvyöhyke
Kävelyvyöhyke käsittää ne keskustan alueet, joilla liikenne, toimintojen sijoittelu ja rakennettu ympäristö on suunniteltu ensisijaisesti kävelijän ehdoilla. Käytännössä kävelyvyöhyke sijoittuu Kirkkotien varrelle, jossa se muodostaa miellyttävän kävelyreitin juna-asemalta Kirkonmäelle asti.
Tämä tarkoittaa liikenteen osalta, että autoilijat ja pyöräilijät mukautuvat hitaampaan kulkemiseen alueen läpi ja katujen pintamateriaalivalinnat tehdään ensisijaisesti kävelijän kannalta mieluisimpien vaihtoehtojen näkökulmasta. Kävelyvyöhykkeellä pysäköinti on ensisijaisesti rakenteellista eikä se näy hallitsevasti katukuvassa. Baanan tasoinen pyörätieyhteys vie pyöräilijät tulevaisuudessa sujuvasti myös kävelyvyöhykkeen läpi.
Rakennetun ympäristön valinnoissa erityistä huomiota kiinnitetään niin sanottuun ”ihmisen mittakaavaan” eli siihen, että kävelijä pystyy helposti hahmottamaan ympäristöään. Kävelyvyöhykkeellä rakentaminen voi olla paikoin hyvinkin tiivistä, mutta muutamia maamerkkeinä toimivia rakennuksia lukuun ottamatta rakennusten tulisi olla puustoa matalampia. Kävelyvyöhykkeellä suunnitellaan myös alueen ääniympäristöä siten, että liikenteen meluhaittoja pyritään vähentämään nopeuksia sovittamalla, hiljaisia päällysteitä käyttämällä, rakennusten sijoittelulla siten, että ne toimivat meluesteinä sekä viherympäristön suunnittelulla.
Kävelyvyöhykkeen nykytilan analyysi
Kävelyvyöhykkeen nykytilaa arvioiva kenttäkäynti toteutettiin 27.6.2019. Viisi osallistujaa arvioivat 12 kävely-ympäristön laatukriteerin kautta ympäristön tasoa. Kattava arviointi suoritettiin aseman alueen, Kauppatien sekä Kirkkotien osalta.
Kirkkotie näyttäytyi selkeästi parhaana kävely-ympäristönä. Parhaina puolina nousivat esiin turvallinen liikkuminen sekä yleinen turvallisuus, miellyttävä ilmanlaatu ja suoja paahteelta, houkuttelevuus liikkua jalan, ihmisen mittakaava ja miellyttävät näkymät. Varsinaisena puutteena nähtiin leikkimiseen, liikuntaan ja esiintymiseen sopivien paikkojen puuttuminen.
Aseman alue (asema, Asemantie, kunnantalon alue, baana) koettiin keskinkertaisena, ei erityisen hyvänä tai huonona kävely-ympäristönä. Kenttäkäynnin jälkeen kunnantalon purkaminen ja toisaalta Art Linnakallio goes Baana –taidealikulku ovat voineet muuttaa tilannetta joidenkin arviointikriteerien osalta.
Kauppatien ja torin alue sai heikoimman arvion kävely-ympäristönä. Ajoneuvoliikenteen määrä ja sen ehdoilla suunniteltu ympäristö sekä yleinen keskeneräinen ja huolittelematon ilme vähensivät kävelijän näkökulmasta viihtyisyyttä, turvallisuutta, käytettävyyttä ja viihtymisen mahdollisuutta kautta linjan.