Lapsiystävällinen kunta -toimintamalli

 


Kempele hyväksyttiin mukaan Lapsiystävällinen kunta -toimintamalliin (Lyk-toimintamalli) vuoden 2021 joulukuussa. Toimintamalli on UNICEFin alaista toimintaa ja heiltä saamme tuen, ohjauksen ja työn etenemisen seurannan. Työtä lähdimme tekemään tammikuussa 2022 koordinaattorin ja ohjausryhmän toimesta. Toimintamalliin kuuluu, että kunta kartoittaa laajasti kunnan toimintoja mm. päättäjien, viranhaltijoiden, esihenkilöiden, seuratoimijoiden, nuorten aikuisten sekä lasten ja nuorten kanssa.

Lisätietoja:

Sanna Tauriainen
LYK-koordinaattori
sanna.tauriainen@kempele.fi
Puh. 0503078981

LYK-Ohjausryhmä:

Harri Anttonen
Vili Kanniainen
Eero Kauppi (pj)
Reetta Lehtiranta
Aini Lukkari
Marja Nikki
Arto Pisilä
Minna-Maaria Sipilä
Sanna Tauriainen
Jyri Ulvinen
Virpi Uutela
Toni Virtanen
Pohteen edustaja

Pääpaino lasten oikeuksissa

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli on väline, jonka avulla kunnassa voidaan varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin jokaisen lapsen arjessa. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Se pyrkii edistämään erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten hyvinvointia ja korjaamaan suurimpia puutteita lapsen oikeuksien toteutumisessa.

Malli tarjoaa kunnille tukea muun muassa päätösten lapsivaikutusten arviointiin. Malli myös edellyttää kuntia kuulemaan lapsia ja nuoria osana päätöksentekoa.

"Lapsiystävällinen kunta -malli muistuttaa kuntia siitä, että lapset ja nuoret ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Vain lapset ja nuoret itse voivat kertoa, miten he kokevat esimerkiksi heille tarkoitetut palvelut", Suomen UNICEFin lapsiystävällisen hallinnon erityisasiantuntija Sanna Koskinen toteaa.

Kehitystyötä yhdessä UNICEFin kanssa

Yhteistyö UNICEFin kanssa alkaa Lapsiystävällinen kunta -koulutuksella, jonka jälkeen kunta kartoittaa nykytilanteen. Siinä kunta arvioi, miten hyvin lapsiystävällisyys nykyään kunnassa toteutuu. Kartoitukseen osallistuu myös kunnan lapsia ja nuoria. Arviointi toteutetaan UNICEFin materiaalin ja indikaattorien pohjalta.

Kartoituksen tulosten pohjalta kunta päättää, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kunta laatii toimintasuunnitelman, jonka etenemistä sekä kunta että UNICEF arvioivat ja seuraavat säännöllisesti.

Kahden vuoden kehittämistyön jälkeen kunta voi saada UNICEFin Lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa.

Lapsiystävällisen kunnan tunnusmerkit

  • YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikkaa.
  • Lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa ja he ovat tasavertaisia kunnan asukkaita.
  • Lapset ovat tietoisia omista oikeuksistaan. Heillä on mahdollisuus osallistua kunnan päätöksentekoon ja heitä rohkaistaan vaikuttamaan. Jokaisella lapsella on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa.
  • Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.

Lasten näkökulmasta lapsiystävällinen kunta varmistaa esimerkiksi, että jokaisella lapsella on

  • vaikutusmahdollisuuksia omassa arjessaan ja omissa huolissaan.
  • turvallinen aikuinen, joka on kiinnostunut lapsesta.
  • kaveri, jonka kanssa voi viettää aikaa ja tehdä asioita.
  • koulu, joka antaa lapsen taustoista riippumatta jokaiselle mahdollisuuden onnistua.
  • harrastus perheen varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli on työväline, joka auttaa kuntia varmistamaan lapsen oikeuksien toteutumisen mahdollisimman hyvin kunnan jokaisen lapsen arjessa. Tavoitteena ovat pysyvät, rakenteelliset muutokset kunnan toiminnassa.

Idea malliin hakeutumiseen lähti alun perin Kempeleen LANUPE-neuvostosta, joka teki asiasta valtuustoaloitteen 2.3.2021. LANUPE:n arvion mukaan Kempeleen kunta on erinomainen kandidaatti mallin toteuttamiseen, sillä kunta huomioi jo nykyisin lasten ja nuorten osallisuutta päätöksenteossa.

Työskentelyä ollaan viime vuoden aikana tehty mm. eskareiden unelmatyöpajassa miettien, mitä turvallisuus lapsille merkitsee? Myös vanhemmilta on laajasti kysytty varhaiskasvatuksen vanhempainilloissa, mitä varhaiskasvatuksessa turvallisuus merkitsee? Viime kesän aikana kerättiin lasten, nuorten ja perheiden ajatuksia Lapsiystävällinen kunta -työskentelyyn mm. lasten liikennepuistossa, sekä Amazing Kempele- ja Hyvä kasvaa Kempeleessä –tapahtumissa.

Lasten ja nuorten ajatuksia on kerätty myös Pikkuparlamentin kokouksessa, Lasten ja Nuorten Foorumeissa sekä nuoren työpajalla aiheesta, mistä lapset ja nuoret ovat huolissaan omassa arjessaan? Ja mitä he haluaisivat kehitettävän tulevaisuudessa? Teimme myös ryhmätyöskentelyä mielenhyvinvointiin ja yksinäisyyteen liittyvissä asioissa.

Kartoituksen tavoitteena oli saada Lapsen oikeuksien teemojen kautta selville Kempeleen kunnan ja sen alueella olevien toimijoiden näkemystä, kuinka meillä huomioidaan lasten yhdenvertaisuus, lapsen etu, lapsen oikeus hyvään elämään ja kehittymiseen sekä lapsen osallisuus toiminnassa sekä rakenteissa?

Toimintasuunnitelma on valmis ja nyt alkaa konkreettinen työ. Toimintasuunnitelma on meidän seuraavien vuosien työsuunnitelma, jota Lapsiystävällinen kunta -toimintamallissa toteutetaan. Työ listalla on mm. lapsivaikutusten arviointi -prosessin teko ja käyttöönotto päätöksenteossa, lapsen oikeuksien koulutukset henkilöstölle, nuorten matalankynnyksen palveluiden kehittäminen, lasten ja nuorten kiusaamiseen puuttuminen ja tehokkaampi ennaltaehkäisy sekä yksinäisyyden vähentäminen sekä haavoittuvassa-asemassa olevien lasten osallisuuden kehittäminen. Toimintasuunnitelmasta tulee teksti ja sarjakuva versio kevään 2023 aikana.

Tämä on kutsu yhteiseen työhön. Kääritään hihat ja aletaan yhdessä Lapsiystävällinen kunta yhteistyöhön. Hyvä kasvaa Kempeleessä!

 

Sanna Tauriainen
LYK-koordinaattori
sanna.tauriainen@kempele.fi
Puh. 0503078981

LYK-toimintasuunnitelma (sarjakuvaversio, pdf)



Lasten kuulemista Ketolanperällä 11.10.2023

Kempeleen kunnassa tehtiin ensimmäinen lapsivaikutusten arviointiin liittyvä lasten kuuleminen Ketolanperän koululla keskiviikkona 11.10.2023.
Kuuleminen liittyi koulurakennuksen laajennusosan sijoittumiseen. Paikalla olivat koulun lapset eskareista nelosluokkaan, koulun henkilökunta, nuorisopalveluiden työntekijöitä ja teknisten palvelujen rakennuttajapäällikkö Hilkka Komminaho.

Lapset kuuntelivat ensin Hilkan esityksen koulun moduulivaihtoehdoista ja kokoontuivat neljään ryhmään, jossa he miettivät moduulivaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Työskentelyn lopuksi lapset äänestivät, kumpi vaihtoehto on heidän mielestään olisi parempi.

Lopuksi kokoonnuttiin saliin katsomaan äänestystulos ja käytiin läpi, miten lapset ovat jatkossa mukana työskentelyssä sekä millaisella aikataululla hanke etenee. Lapsille myös kerrottiin, että heillä oli nyt mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa asiaan ja kertoa näkemyksiään. Lapsilta kysyttäessä usea vastasi, että oli kivaa osallistua ensimmäiseen lapsivaikutusten arvioinnin lasten kuulemiseen ja salissa oli iloinen kuhina asian tiimoilta. Aikuisiltakin tuli kommenttia, ”Tällaista enemmän”.

Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) on työtapa, johon kunta on sitoutunut myös Unicefin Lapsiystävällinen kunta -työn kautta. Arvioinnin käyttöönottoon on tehty kevään ja kesän aikana prosessi, sähköinen lomake sekä koulutettu henkilökuntaa ja päättäjiä. Lapsivaikutusten arviointia on tarkoitus toteuttaa systemaattisesti päätöksenteon yhteydessä. Lapsi-, nuoriso- ja perheneuvosto LANUPE ennakkoarvioi työskentelyä.