Sisältö

Koulun historiaa

1980-luku

Santamäen ala-asteen koulun ja Vihiluodon erityiskoulun koulutilojen rakentaminen keskustelutti Kempeleen kunnan päättäjiä 1980-luvun puolen välin jälkeen paljon ja useaan eri otteeseen. Kirkonkylän ala-asteen koulu ja Kempeleen yläaste olivat käymässä pieneksi. Santamäen alueen koululaisille tarvittiin uutta tilaa. Kempeleen yläasteen tiloissa opiskelevat Vihiluodon erityiskoulun kempeleläiset ja oulunsalolaiset oppilaat tarvitsivat myös uusia tiloja. Lisäksi kehitysvammaisten, harjaantumisopetuksen oppilaiden haluttiin siirtyvän käymään koulua Oulun sijasta omassa kotikunnassa.
Vaihtoehtoina koulun sijoituspaikalle olivat Ristisuon alue, Kempeleen keskustan urheilukentän eli nykyisen Kauppakujan alue sekä Santamäen alue. Päätös ehdittiin tehdä jo koulun sijoittamiseksi Ristisuolle. Toukokuussa 1986 valtuuston äänestystuloksen 20-13 jälkeen koulu päätettiin rakentaa nykyiselle paikalleen Peltomiehentielle. Koulun nimeksikin kaavailtiin ensin Peltomiehen koulu. Lopulta päädyttiin nimeen Santamäen koulu ja Vihiluodon koulu. Vihiluodon koulun nimen taustalla oli erityisopetuksen yhteistyö Oulunsalon kanssa. Erityisopetusta tarvitsevat oulunsalolaiset oppilaat kävivät koulua Kempeleessä.


Rakentamisaikana Kempeleen koulutoimenjohtajana toimi Esko Lämsä. Vihiluodon erityiskoulun rehtorina Pirjo Hukari ja tulevan Santamäen koulun johtajana Pirkko Sankilampi. Kunnaninsinöörinä toimi Markku Myllylä ja kunnan rakennusmestarina Yrjö Välimaa.
 Koulun suunnittelijana toimi arkkitehti Riikka Ollinaho arkkitehtitoimisto Olavi Ylipahkala OY:sta.

                                                   

Arkkitehdin tavoitteena oli rakentaa värikäs ja ajaton koulurakennus, jossa oppilaat ja aikuiset viihtyisivät. Värimaailma ja yksityiskohdat välittäisivät viestiä ihmisten ja oppilaiden erilaisuuden rikkaudesta ja merkityksestä. Rakentamisen aikana olivat rakentajat kertoman mukaan aina välillä kysyneet, että täytyykö kaikki rimat kattoihin ja seiniin suunnitelman mukaisesti asentaa ja, että pitääkö jokainen rima ainakaan eri värillä maalata. Riikka-arkkitehti oli pysynyt näkemyksessään ja vuosikymmenten jälkeenkin voidaan todeta, että hyvä niin.  Koulun pihaa täydentäisi koulun tontilla oleva metsäalue. Sen haluttiin olevan osa tulevaa oppimisympäristöä. Uutta tekniikkaa edustivat salin siirtokatsomo, valojärjestelmä ja äänentoisto. 
                                                       

Rakennushankkeen   pääurakoitsijana toimi Oulun Rakennus OY. Muina urakoitsijoina olivat LVI-R.Keinänen ja AR-Sähkö  Ky. Koulun rakentamisen kokonaiskustannuksiksi tuli lopulta 15,6 miljoonaa markkaa, josta valtionavustus kattoi noin  puolet. Kalustaminen maksoi noin miljoona markkaa. 
Yksityiskohtana voidaan mainita, miten silloiset koulun johtajat ja suunnittelussa mukana olevat opettajat pitivät huolta, että ruokailuvälineiksi ruokasaliin hankittiin muovilautasten ja -mukien sijasta posliinilautaset ja juomalasit.
Ajateltiin, että oppilaat ansaitsevat parasta.

 Koulu oli suunnitelmissa mitoitettu 180 oppilaalle.

 Koulurakennus valmistui siten, että koulu voitiin uusissa tiloissa aloittaa 16.8.1989.

 Ensimmäisen lukuvuoden aikana Santamäen koululla opiskeli ala-asteen vuosiluokkien   1-5 oppilaita 121 ja sekä Vihiluodon erityiskoulun kolme mukautetun opetuksen luokan (1-9 lk) sekä yhden harjaantumisluokan 33 oppilasta. Seuraavana lukuvuonna koululla   aloitti myös 6. vuosiluokan oppilaat. 
Koululla toimi silloisen kunnan hallintomallin mukaisesti myös johtokunta, jonka puheenjohtajana toimi Mauno Kurunlahti.
Santamäen ja Vihiluodon koulun virallisia vihkiäisiä vietettiin koulun salissa 16.2.1990. Pääpuhujana toimi kouluhallituksen osastopäällikkö Veikko Lepistö. Puheessaan hän korosti koulun tehtävää tiedon oppimisen lisäksi taitojen oppimisessa sekä muutosvalmiuteen, luovuuteen ja rohkeuteen kannustamisessa. Vihkiäistilaisuuden avasi koululautakunnan puheenjohtaja Maija-Liisa Siira. Kempeleen kunnan pitkäaikaisia opettajia muistettiin kunniamerkein. Tässä yhteydessä puheenvuoron piti Kempeleen valtuuston puheenjohtaja Veikko Sipillä ja kunniamerkkien saajista Ylikylän koulun rehtori Juhani Konola. Oppilaat esittivät myös ohjelmaa.
Koulun siunaamistilaisuuden 30.8.1989 toimitti kirkkoherra Veikko Kärnä. Hänen toivotuksensa oli tuolloin ollut
"Olkoon tämä koulu paikka, jossa rauhan, rakkauden ja yhteyden merkeissä tehdään kasvatus- ja opetustyötä, jotta nuori polvi kasvaisi iässä, viisaudessa ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä."  

Ensimmäisten lukuvuosien aikana koulun kummeina toimivat Oulun lääninhallituksen koulutoimentarkastaja Esko Lämsä sekä Kirkonkylän ala-asteen eläkkeellä oleva rehtori Aarne Tölli. Koulun täyttäessä 10 vuotta 1999 he totesivat, että heidän kummin tehtävänsä oli suoritettu. 

Koulun vihkiäisiin tehtiin koulun henkilökunnan toimesta oma laulu. Sateenkaaren alla-laulun sävelsi luokanopettaja Anitta Ainali-Vuollo ja sen sanoitti erityisluokanopettaja Marjatta Säkkinen.


1.Sateenkaaren alla
on pieni puutarha,
jossa kaikki kukat kukkivat.
:,:Sateenkaaren alla,
sateenkaaren alla
kukat kukkivat:,:

2. Sinikellot, kielot
ja keltarentukat
sateenkaaren alla kukkivat.
:,:Angervot ja horsmat,
angervot ja horsmat
siellä kukkivat:,:

3.Sateenkaaren alla
on metsä verraton,
jossa kaikki puutkin viihtyvät,
:,:suuret hongat, kuuset,
suuret hongat kuuset,
vaivaiskoivutkin:,:

4. Sateenkaaren alla
on linnunlaulua.
Metsän kaikki linnut laulavat.
:,:Sateenkaaren alla,
sateenkaaren alla
linnut laulavat:,:

1990-luku

PEDAGOGISIA KEHITTÄMISHANKKEITA
Kokonaisopetus
1990-luvun alkupuolen koulukeskusteluissa oli paljon esillä kokonaisopetus, jossa eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä yhdistettiin isommiksi kokonaisuuksiksi ja aihepiireiksi.
Niitty-projekti
Lukuvuonna 1993-94 toteutettiin ns. Niittyprojekti tutustumalla lähiseudun niitty-alueeseen eri vuodenaikoina. Projektiin liittyen jokainen luokka sai oman alueen lähiniityiltä, jonka luontoa tarkkailtiin eri vuodenaikoina. Koulun yhteen luokkaan rakennettiin myös niittymaisema hirsilatoineen
Valinnaiskurssit

Uuteen opetussuunnitelmaan liittyen otettiin koululla 1990-luvun puolivälissä käyttöön valinnaiskurssit. Oppilaille tarjottiin valittavaksi erilaisia valinnaisaineita 12-18 h kokonaisuuksina. Valinnaiskursseihin oli varattu esimerkiksi jonkun iltapäivän kaksoistunti. Aihepiireistä selkeästi kiinnostavimpia oli kotitalouteen liittyvät kurssit. Valinnaiskurssien aikana yleis- ja erityisopetuksen oppilaat ja eri vuosiluokkien oppilaat opiskelivat samoissa ryhmissä.
Yhteistyö vanhusten palvelutalon kanssa
1990-luvulla koululla oli vuosien ajan yhteistyötä vanhusten palvelutalon kanssa. Palvelutalolle tehtiin oppilasvierailuja. Vanhukset osallistuivat juhliin. Perinnepäivien aikana vanhukset olivat opettamassa oppilaille vanhoja kädentaitoja.
Akvaario-hanke
1990-luvun puolivälissä koulu liittyi mukaan opetushallituksen Akvaario-hankkeeseen. Tavoitteena oli kehittää joustavia, vuosiluokkiin sitomattomia opetusjärjestelyjä. Akvaario-hankkeessa mukana olleista kouluista muodostettiin myös koulujen yhteistyöverkosto
Sateenkaari-tunnit
1990-luvun puolivälin jälkeen oppilaiden yksilöllisten opetusjärjestelyiden kehittämistä vietiin eteenpäin ns. Sateenkaari-tunneilla. Oppilailla oli mahdollisuus saada viikoittain yhdellä matematiikan ja äidinkielen tunnilla omien taitojensa mukaista ohjausta. Tunneilla yksi ryhmä opiskeli erittäin haastavien tehtävien parissa, toinen ryhmä opiskeli keskitasoa olevia asioita ja kolmas ryhmä keskittyi perusasioiden vahvistamiseen. Sateenkaari-tuntien ryhmät muodostettiin eri luokkien oppilaista.                                          

Kylmä-ohjelma
Lukuvuonna 1998-99 koulu osallistui Oulun Aluetyöterveyslaitoksen Kylmä-ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena oli tuoda esiin pohjoisten olosuhteiden mahdollisuuksia ja samalla opetella kylmien olosuhteiden vaatimia toimenpiteitä esimerkiksi vaatetuksen suhteen. Yhteistyön tuloksena synty ala-asteen koululaisille soveltuva ohjekirjanen.
                                            

Yritysyhteistyö PK Cables
Yrittäjyyteen liittyviä asioita opeteltiin lukuvuosina 1998-2000 tekemällä yhteistyötä tuossa vaiheessa lähellä sijainneen yrityksen, PKCablesin kanssa. Oppilaat vierailivat yrityksessä ja opettelivat tuotesuunnittelun, kehittämisen ja markkinoinnin alkeita.

YHTEISTYÖVERKOSTOJA
Arvidsjaur Ringelskolan
1990-luvulla Kempeleen kunnalla oli ystävyyskuntana Arvidsjaur Pohjois-Ruotsista.
Lähes koulun perustamisesta alkaen Santamäen ja Vihiluodon koululla oli tiivistä yhteistyötä Arvidsjaurin Ringelskolanin kanssa. Oppilaat ja luokat kirjoittivat toisilleen ja lähettivät oppilastöitä. Lähes lukuvuosittain luokka tai luokkia vierailivat ystävyyskoulullaan. Arvidsjaurilaiset Kempeleessä ja toisena lukuvuonna toisinpäin. Vuonna 1992 lähes koko Santamäen ja Vihiluodon koulu matkusti toukokuussa kolmella bussilla Arvidsjauriin. Yhteinen Kempele Fest paikallisella liikuntahallilla oli mieleenpainuva tapahtuma. Vastaavasti Kempeleessä pidettiin Nuorisoseuran tiloissa Vännskaps Fest toukokuussa 1993, jolloin molempien koulujen oppilaat ja luokat esittivät toisilleen ja paikalla olleelle yleisölle kevätjuhlaohjelmansa. Yhteisessä keskustelussa arvidsjaurilaisten kanssa tuli usein esiin se, miten heillä oli oppimista suomalaisten organisointitaidoista ja meillä vastaavasti ruotsalaisten keskustelukulttuurista ja oppilaiden oman luovuuden kannustamisesta.


Comenius-hanke
Santamäen ja Vihiluodon koulu toimi koordinaattorikouluna EU:n Comenius-hankkeessa vuosina 1997-2001. Kumppanikouluina hankeeseen osallistuivat Ringelskolan Ruotsin Arvidsjaurista, 8th Elementary school of Stavroupolis Kreikan Tessalonikista, lontoolainen St Alfege School ja Körösi Choma Santor Altalanos Iskola Unkarista. Kolmivuotisen hankkeen teemana oli Good life. Hankkeeseen liittyi useita opettajavierailuja ja yhteisiä seminaareja. Tavoitteena oli oppilaiden hyvinvoinnin tukeminen ja siihen yhteisten toimintamallien löytäminen. Hankkeessa toteutettiin kyselytutkimus eri maiden oppilaille. Tätä aineistoa käsiteltiin hankekoulujen yhteisessä seminaarissa Santamäen koulun täyttäessä 10 vuotta 1999. Puheenjohtajana seminaarissa toimi professori Huhg Barr Westministerin yliopistosta. Hän vieraili usein  koululla, liittyen yhteistyöhön Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa.

Yhteistyö Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa

1990- luvun puolivälissä käynnistettiin yhteistyö Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa. Tämä yhteistyö on jatkunut aina näihin päiviin saakka. Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet lukuisia opinnäytetöitä liittyen heidän toteuttamiin oppilaiden hyvinvointia edistäviin tapahtumiin ja kyselytutkimuksiin. Yhteistyöhön liittyi myös merkittävällä tavalla ammattikorkeakoulun eri puolilta maailmaa olevien vieraiden tutustumiset koulun toimintaan. Tästä yhteistyöstä koulun edustajat olivat kertomassa myös kansainvälisessä seminaarissa Lontoossa. 

Yhteistyö Ketolanperän koulun kanssa
1990 luvun alkuvuosina aloitettiin Kempeleen Ketolanperän koulun kanssa yhteistyö henkilöstön ammattitaidon kehittämisessä. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä tehtiin yhteistyössä koulujen oma opetussuunnitelma valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Yhteistyöhön liittyi vuosikymmenen lopulla myös näiden koulujen välinen toiminnan auditointi.

Koulun opetussuunnitelmaan liittyen määriteltiin Santamäen ja Vihiluodon koulun toiminta-ajatukseksi: -.rohkaiseva ja turvallinen, mahdollisuuksien oppimisyhteisö, tiellä terveeseen itsetuntoon-


OPETUSTEKNOLOGIAA
Ensimmäiset tietokoneet hankitiin kirjastoon lukuvuoden 1989-90 aikana. Tietokoneita lisättiin vähitellen 90-luvun aikana. Myös ensimmäiset tietoliikenneyhteydet otettiin käyttöön modeemin välityksellä 90-luvun alkupuolella. Koulun kansliassa käytössä oli alkuvuosina sähkökirjoituskone ja nauhalaskin, jotka vähitellen tietokone syrjäytti. Ensimmäisen vuosikymmenen tavoite oli hankkia jokaiseen luokkaan oma piirtoheitin. Kuvia voitiin katsoa episkoopin avulla. Mustavalkoisia tulosteita tekevä monistuskone hankittiin.

                                                                                                       
SAFARIT

Vuonna 1991 perustetun vanhempaintoimikunnan aktiivinen toiminta näkyi 90-luvulla myös mittavana varainkeruuna oppilaiden yhteisten retkien toteuttamiseen. Syntyi ajatus koko koulun retkistä eri puolille Suomea. Vanhempaintoimikunnan puheenjohtajana ensimmäisten lukuvuosien ajan toimi Reijo Kananen,

Suomi safari 1
 Koko koulun retki Suomi safari 1 neljällä bussilla suunnattiin toukokuussa 1994 Etelä-Suomeen Helsingin   seudulle ja Turkuun. Kaksi yötä majoittauduttiin Järvenpään leirintäalueella ja välipäivänä vierailu suuntautui   Helsinkiin. Korkeasaari ja muut Helsingin kohteet tulivat tutuiksi. Kolmantena päivänä kotimatka tehtiin Turun ja   Vaasan kautta takaisin Kempeleeseen, jonne saavuttiin keskellä toukokuista kesäyötä.

Suomi safari 2.
Syyskuussa 1995 tehtiin Suomi safari 2 Lappiin kolmella bussilla. Safarin aikana tutustuttiin Tunturi-Lapin luontoon, elinkeinoihin ja ihmisiin. Tukikohtana oli Hetassa sijaitsevat lomakylät. Täältä tehtiin päivän retki Norjan Kautokeinoon ja Kilpisjärven kautta Skibotniin. Vanhemmat oppilaat yöpyivät myös puolijoukkueteltoissa, kaminoiden lämmössä. 




Santamäen koulun johtajana ja myöhemmin rehtorina aloitti 1991 Pentti Rautakoski. Vuodet 2009-2012
koulun rehtorina toimi Päivi Näyhä-Laakko. Vararehtoreina ovat toimineet Mirja-Liisa Tahkola, Anja Kiiskilä ja apulaisrehtorina Jarkko Sillanpää.
Koulusihteerin tehtävää on vuodesta 1990 lähtien hoitanut Margi Tolvanen.


2000-2009

Santamäen koulu ja erityiskoulu
Vuonna 2000 luovuttiin Vihiluodon koulun nimestä ja tilalle tuli nimitys Santamäen erityiskoulu.

Syyskuussa 2000 Oulun lääninhallituksen juhlassa koulu sai tunnustuksen kehittämistoiminnasta, jossa erityisopetusta on integroitu muun opetustoimen yhteyteen. Rehtori kävi ottamassa vastaan tähän liittyvän kunniakirjan.

Esiopetus
Lukuvuonna 2000-2001 aloitti koulussa ensimmäinen esiopetusluokka. Luokka toimi ensimmäisen lukuvuoden yläkerran tiloissa, entisessä talonmiehen asunnossa. Esiopetusluokat olivat osa koulun toimintaa vuoteen 2010 saakka, jolloin ne siirtyivät Santamäen päiväkodin toiminnaksi.

Aamu- ja iltapäivätoiminta
Lukuvuoden 2004-2005 alussa aloitettiin koululla 1-2 luokkalaisten ja erityisoppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjottiin kello 7 ja 17 välisenä aikana kunnan yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Jo aikaisempina lukuvuosina koulun tiloissa oli järjestetty kunnan erityispäivähoidon organisoimana erityisoppilaiden päivähoitoa.


Santamäki-sopimus
Oppilaiden, kotien ja kouluväen yhteistoimintaa vahvistamaan käynnistettiin Santamäki-sopimuksen valmistelu. Sopimuksessa määriteltiin toiminnan ja yhteistyön periaatteet. Oppilaiden osalta sopimusta valmisteli oppilaskunta, vanhempien osalta vanhempaintoimikunta ja koulun osalta koulun henkilökunta. Santamäki-sopimus allekirjoitettiin 3.5.2001
Ympäristösopimus
Yhteinen tehtävämme on ympäristöstä vastuun kantaminen ja siitä huolehtiminen. Tätä toimintaa vahvistamaan käynnistettiin Santamäen ympäristösopimuksen valmistelu. Sopimuksessa määriteltiin edellä mainitun toiminnan periaatteet. Oppilaiden osalta sopimusta valmisteli oppilaskunta, vanhempien osalta vanhempaintoimikunta ja koulun osalta koulun henkilökunta. Ympäristösopimus otettiin käyttöön toukokuussa 2002.

                                                                                                

Suomi safari 3
Kolmas safari tehtiin Järvi-Suomeen toukokuussa 2005. Yöpyminen tapahtui Savonlinnan seudulla Punkaharjulla mökeissä ja puolijoukkueteltoissa. Liikkeellä oltiin neljällä bussilla. Savonlinnassa vierailtiin mm. Olavinlinnassa. Kotimatkalla käytiin Kolilla ja Bomba-talolla. 


Toiminta-aluittain opiskelevien luokka 2006
Vuoteen 2005 saakka olivat kempeleläiset vaikeammin kehitysvammaisset oppilaat opiskelleet Oulussa.
Sitä edeltävinä vuosina oli lisääntynyt keskustelu siitä, että kaikilla kempeleläisillä lapsilla olisi lähtökohtaisesti oltava mahdollisuus käydä koulua omassa kotikunnassaan. Tähän liittyen tehtiin Santamäen koulun tiloissa muutostöitä siten, että toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat pääsivät aloittamaan opiskelunsa syksyllä 2006.

Kokonaiskoulupäivän uusi rytmitys
Lukuvuoden 2006-2007 alusta aloitettiin aamu-ja iltapäivätoiminnassa olevien oppilaiden osalta koulupäivän uusi rytmitys. Oppilailla koulu aloitettiin pääsääntöisesti klo 9. Kello 12-13 oppilailla oli ns. päivätoimintaa. Kello 13-14 pidettiin iltapäivän viimeinen oppitunti. 
Seuraavan vuosikymmenen alussa lukuvuonna 2010-11 päivärytmiä muutettiin siten, että keskelle päivää tuli kaikille oppilaille 40 minuutin ns. pitkä välitunti. Tämä liittyi Liikkuva koulu-hankkeen tavoitteeseen koulupäivien liikunnallistamisesta.  

Yhteistyö Kirkonkylän ala- ja yläaste
Lukuvuoden 2003-2004 alussa siirtyivät kaikki 7-9 luokkien mukautetun opetussuunnitelman mukaan opiskelevat oppilaat käymään koulua Kempeleen yläasteen tiloihin. Oppilailla oli mahdollisuus näin integroitua yleisopetuksen 7-9 luokkien toimintaan.
Vuonna 2004 aloitettiin yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen Kempeleen yläasteen, Kirkonkylän koulun ja Santamäen koulun välisenä yhteistyönä. Joulukuussa 2004 pidettiin Santamäen koulun ja Kempeleen yläasteen yhteinen joulujuhla Kempele-hallilla.
Lukuvuoden 2005-2006 alussa yleisopetuksen 5-6 luokat siirtyivät opiskelemaan Kirkonkylän koululle ja siirtyivät myös hallinnollisesti Kirkonkylä koulun oppilaiksi. Erityisopetuksen yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan opiskelevat 7-9 luokkalaiset siirtyivät myös hallinnollisesti Kempeleen yläasteen oppilaiksi. Näiden ratkaisujen jälkeen Santamäen koulusta tuli entistä enemmän pienten oppilaiden lähikoulu.

 Santamäkitalo ja päiväkoti 2008
 2000-luvun vaihteessa laajentuvaan Santamäen ja Niittyrannan kaavaan oli alun perin varattu tontti       päiväkodille omalle paikalle Niittyrannan alueelle. Kunnallisten keskustelujen jälkeen Kempeleen valtuusto   päätti 2005, että päivähoito/varhaiskasvatus tuli osaksi sivistystoimea vuonna 2006. Siihen liittyen alettiin
 uudelleen   arvioida ja suunnitella yhteisten tilojen rakentamista. Santamäen koulun yhteyteen ja koulun   eteläpäätyyn rakennettiin päiväkoti sadalla lapselle vuonna 2008. Sitä aiemmin, vuonna 2007 saneerattiin     koulun tiloja. Koulun keittiöön rakennettiin siinä vaiheessa tarjoilu- ja palautuslinjasto. Henkilökunnan
 tauko-, neuvottelu- ja   työskentelytiloja myös ajanmukaistettiin. Päiväkodin valmistumisen 2008 jälkeen
 alettiin puhua Santamäkitalosta, jonka päiväkoti ja koulu yhdessä muodostivat. 

Päiväkodin johtajaksi tuli Anu Leivo. Helmikuussa 2009 vietettiin Santamäkitalon yhteistä juhlaa, jonka teemana oli päiväkodin toiminnan aloittaminen ja  koulun 20-vuotinen toiminta.

2010-2019

Erityisluokanopettaja Mika Rekilä sävelsi ja sanoitti vuosikymmenen alussa Santamäkitalossa-laulun. 

1. 
Santamäkitalo aloittaa taas aamun uuden,
ensimmäiset tulevat jo vähän jälkeen kuuden.
Seitsemältä talossa on jo paljon väkeä,
pari oppilasta tuolla laskee mäkeä.
Pääty eteläinen varattu on lastentarhalle,
sieltä alun parhaan saamme opintiellemme.
Sateenkaarisalissa on aina tunnelmaa,
Sammalmetsässä on tuhat tarinaa.

Kertosäe

On meillä KiVakoulu täällä Peltomiehentiellä,
monta KiVaa tarinaa on syntymättä vielä.
Ystävällisesti toisiamme tervehdimme,
ruokailemaan silti hyvin ehdimme.

2. 

Kohti toista päätyä jos aiot siirtyä,
monta erilaista ihmistä voi silmiin piirtyä.
Kaikki samanarvoisia ovat täällä keskenään,
pidä silmät auki, törmäät ehkä ystävään.
Kaikki ajatukset ovat täällä tervetulleita,
kerro aikuiselle heti mikäli on murheita!
Tärkeintä lie täällä kuitenkin on hyvä mieli,
on ihan sama, mikä on sun kieli.

3. 

Jos satut joskus vierailemaan Santamäkitalossa,
osaathan sä nähdä asiat oikeassa valossa?
Ei ole tämä paikka lainkaan turvattomuuden,
tää on paikka onnellisten ihmisten.



Vuonna 2012 siirryttiin Kempeleessä lähikouluperiaatteen toteuttamiseen. Siinä yhteydessä lakkautettiin Santamäen erityiskoulu 1.8.2012.


PEDAGOGISIA KEHITTÄMISHANKKEITA

Erityisluokanopettaja ja luokanopettaja-yhteistyö
Lukuvuodesta 2011-12 lähtien koululla on muodostettu luokkia myös siten, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ja heidän erityisluokanopettajansa ovat opiskelleet yleisopetuksen luokassa, jolloin opettajat ovat toteuttaneet opetuksen yhteistyönä.

Prevent-hanke
Lukuvuonna 2013-14 Santamäen koulu osallistui Oulun ylipiston koulutus- ja tutkimuspalveluiden koordinoimaan Prevent-hankkeeseen, johon osallistui kouluja Oulun seudulta sekä Petroskoista. Tavoitteena oli löytää malleja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.

1-2 yhdysluokat, joustava alkuopetus
Lukuvuonna 2014-15 siirryttiin alkuopetuksessa 1-2 vuosiluokkien yhdysluokkiin. Tavoitteena oli entistä joustavampi ryhmien muodostaminen, joustavammat ja yksilöllisemmät opetusjärjestelyt, oppilaiden keskinäinen vertaisoppiminen ja aikuisten välinen yhteistyö.

Koulumummut ja –papat
Lukuvuodesta 2015-16 lähtien koululla on tehty yhteistyötä Eläkeliiton Kempeleen yhdistyksen kanssa koulumummu ja –pappatoiminnassa. Mummut ja papat ovat olleet auttamassa oppilaita erityisesti käsityötunneilla sekä käyneet lukemassa ja kertomassa tarinoita. Vastavuoroisesti oppilaat ovat käyneet vierailuilla Eläkeliiton tilaisuuksissa.

Joka toinen vuosi on 2010-luvulla järjestetty myös isovanhempien päivä, jolloin oppilaiden isovanhemmilla on ollut mahdollisuus osallistua lastenlasten koulupäivään.

Turvallisuustaulu
Koulun oppilaiden, kotien ja henkilökunnan yhteistyönä koottiin lukuvuoden 2017-18 aikana oppilaiden turvallisuuteen liittyviä periaatteita turvallisuustauluksi.

Suomi 100
Vuonna 2017 koulu osallistui Suomi 100 –juhlavuoteen, mikä huipentui oppilaiden yhteiseen itsenäisyysvastaanottoon päiväkodin lasten kanssa sekä itsenäisyysjuhlaan kotien kanssa.    
   
      

            

Lukuvuoden 2018-19 alkaessa tehtiin Kempeleen koulujen nimistä uusia päätöksiä. Santamäkitalon koulun nimi muuttui takaisin Santamäen kouluksi.

Future Songwriting
Lukuvuonna 2018-19 koulu osallistui Teoston koordinoimaan eurooppalaiseen Future Songwriting hankkeeseen, jossa tavoitteena oli kannustaa ja ohjata oppilaita oman musiikin luomiseen, säveltämiseen ja sanoittamiseen nykyteknologiaa hyödyntäen. Pilottiluokkana toimi 3-4 A. Projekti perustui Teoston yhteistyökumppanin Ihan Oma Juttu Oy:n kehittämään INTO-konseptiin.

                                                                     

                                                               Santamäki-kappale / Kaleva

2010-luvulla Kirkonkylän yhtenäiskoulun ja alueen päiväkotien kanssa toteutettu alueellinen yhteistyö on tiivistynyt. Vuosikymmenen lopulla on toteutettu Kirkonkylän kouluna kanssa opetushenkilöstön osaamisen liittyvää kehittämistyötä sekä opetushenkilöstön työkiertoa 4-5 luokkien nivelvaiheessa.

Uusi koulun piha
Keväällä 2018 käynnistettiin uuden pihan suunnittelu, johon oppilaat ja kotiväet osallistuivat aktiivisesti.
Rakentaminen toteutettiin kunnan oman työnä kesällä 2019. Uusi piha valmistui lukuvuoden 2019-20 alkuun mennessä.
Koulun 30-vuotisjuhlaviikkoon liittyen piha otettiin käyttöön kodin ja koulun illassa 3.9.2019.
                                        

                                                                                    

Värikkäät koulun kolme ensimmäistä vuosikymmentä ovat olleet kasvua ja oppimista meille kaikille, niin lapsille kuin aikuisille. Näiden vuosikymmenten aikana koulun toiminta-ajatukseksi on vähitellen muodostunut: Santamäki- meidän kaikkien kasvun paikka.

Matka ja kasvu jatkuu...  

Ajankohtaista

Ajankohtaista varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

Koulutyö alkaa torstaina 8.8.2019.

Wilma-tunnukset

Wilma-tunnuksia käytetään kodin ja koulun yhteydenpidossa koko perusopetuksen ajan. Tunnuksia käytetään jo kevään aikana aamu- ja iltapäivätoimintaan hakemisessa ja muussa tiedottamisessa.

Jos huoltaja ei ole saanut Wilma-tunnuksia, otathan yhteyttä koulun kansliaan.

· Ketolanperän koulu 050 463 6483

· Kirkonkylän yhtenäiskoulu 050 316 9598

· Linnakangastalon koulu 050 316 9488

· Santamäkitalon koulu 050 463 6483

· Ylikylän yhtenäiskoulu 050 316 9555