Sisältö

Aijan luento

Furaha ry:n Aija Saaren luento koko koulun väelle

Tiistaiaamun toimintapäivän aloitti kummikohteemme Furaha ry:n puheenjohtaja Aija Saari. Oululainen Furaha ry ylläpitää Ugandassa Furaha Home of Hope -orpokotia, joka tarjoaa kodin pääasiassa pakolaistaustaisille lapsille.

Aija Saari kävi kertomassa meille siitä, millaista koulunkäynti on Ugandassa ja muualla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kouluun pääseminen ei monissa maissa ole lapsille ja nuorille lainkaan itsestäänselvyys, ja jopa 33 miljoonaa alakouluikäistä lasta jää Afrikassa vaille koulutusta. Etenkin köyhyydessä eläviä tyttöjä aletaan pitää aikuisina jo 12-vuotiaina, jolloin he voivat koulunkäynnin sijaan päätyä naimisiin, saamaan lapsia ja pahimmillaan jopa myymään itseään elättääkseen perheensä.

Koulutus on yksi suurimmista ratkaisuista köyhyyden ehkäisyssä, mutta raha on Saaren mukaan usein ongelma, sillä suuri osa kouluista on maksullisia. Opetuksen maksullisuuden lisäksi haasteita voivat aiheuttaa erilaiset käytännön ongelmat, kuten se, ettei vanhemmilla ole varaa hankkia pakollista koulupukua tai ettei ammattikoulun opiskelijalla ole kuin yhdet työhaalarit. Tällöin kouluun ei voi tulla silloin, kun haalari täytyy pestä. Joskus opiskelijoilla ei ole yhteistä opiskelukieltä, jolloin opetus voi olla hyvin hidasta, kun tulkki kääntää opettajan puhetta jatkuvasti esimerkiksi kahdelle muulle kielelle. Myöskään vanhat siirtomaa-ajalta peräisin olevat eurooppalaiset opetussuunnitelmat eivät kohtaa nykypäivän Afrikan tarpeita.

Saaren mukaan koulut Ugandassa ovat hyvin erilaisia. Oppilaita voi olla yhdessä luokassa 40, ja parhaimmillaan Saari on opettanut 200 oppilaan luokkaa. Koulurakennukset voivat olla mitä tahansa melko tavallisesta talosta lautakatokseen tai kirkkorakennukseen. Myös koulutarvikkeita on käytössä vaihtelevasti, ja joissain paikoissa täydet vihkot saatetaan joutua pyyhkimään lopuksi tyhjäksi, jotta niitä voi käyttää uudestaan. Tokikaan tilanne ei ole kaikkialla samanlainen, vaan Saaren mukaan osa ugandalaisista lapsista ja nuorista elää hyvin samankaltaista elämää kuin suomalaiset lapset ja nuoret.

Luentonsa lopuksi Saari esitteli meille vielä kuvaa ugandalaisista valmistujaisjuhlista. Vain kuudella prosentilla nuorista on mahdollisuus toisen asteen koulutukseen, joten ammattiin valmistuminen ei ole aivan jokapäiväistä. Saaren mukaan valmistujaisia juhlitaankin yleensä aivan eri mittakaavassa kuin meillä eivätkä suomalaiset ylioppilasjuhlat ole mitään verrattuna ugandalaisten valmistujaisten kokoluokkaan.

     

 

Yleistä
     

Tämän vuoden
teemaviikko

Aiempien vuosien
teemoja