Kotiseutumuseo

Kuvassa Kempeleen kotiseutumuseon pihamaa ja sisäänkäynti.

Ajankohtaista

Kempeleen kotiseutumuseo on avoinna kesä-heinäkuussa. Museo avaa kesän ohjelman uudella konseptilla, jossa haetaan esiintyjiä perinteiselle Museoklubille. Myös heinäkuulle voi ehdottaa avointa ohjelmaa.

Tarkemmat tiedot esiintyjä- ja ohjelmahausta löydät ilmoittautumislinkkien takaa:

Hae esiintymään Museoklubille:

Museoklubin esiintyjähaku 2024

Ehdota ohjelmaa heinäkuulle:

Museon ohjelmaideoiden haku 2024

Esiintyjää tai ohjelmaa voi ehdottaa linkkien kautta 19.5.2024 saakka. Hakemukset käsitellään, ja valituille esiintyjille ja ohjelmaa tarjoaville ilmoitetaan valinnasta toukokuun loppuun mennessä.


Yhteystiedot

Osoite: Kirkkotie 18, 90440 Kempele

Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Anne Toppari

p. 050 463 6457, anne.toppari(at)kempele.fi

Vs. Museo- ja kulttuurikoordinaattori Minna Lehtomaa

p. 040 186 5975, minna.lehtomaa(at)kempele.fi

Museo- ja kulttuurikoordinaattori Tuuli Kerätär (tavoitettavissa 1.5. alkaen)

p. 044 497 2301, tuuli.keratar(at)kempele.fi

Aukioloajat

Talvella suljettu. Avoinna tilauksesta (esim. kouluryhmät).

Tapahtumat

Tapahtumia kesäkaudella 2024 (ohjelma päivittyy)


Tietoa

Kempeleen kotiseutumuseo esittelee tyypillistä pohjoispohjalaista pihapiiriä. Erikoisuutena Suomen ainoat asevelitalo ja turpasmökki. Nykyinen hirsinen päärakennus on vuodelta 1886, pirtti, neljä kamaria, porstua ja kaksi kuistia. Vuosisadan alussa Kempeleen Säästöpankki toimi ''pankkikamarissa'' noin 30 vuoden ajan.

Hirsinen navetta on rakennettu v. 1886, sisustus on uusittu 1930-luvulla. Tallipuoji on vuodelta 1897, siinä on neljä erillistä huonetta: talli-, mankeli-, kalusto- ja traktorihuone. Rakennusryhmä kuuluu samaan kokonaisuuteen vanhan kirkon, Junttilan talon ja puutarhaoppilaitoksen vanhojen rakennusten kanssa.

Museoalueelle on siirretty seuraavat rakennukset

  • vanha asuinrakennus Oulun Hallituskadulta, toimii näyttelytilana sekä museonhoitajan työtilana

  • asevelitalo Sohjanasta

  • kalustohuone, rakennettu vuonna 1870 Tyrnävällä

  • savusauna 1900-luvun alusta

  • kala-aitta Oulun Pikisaaresta vuodelta 1857

  • Hemmilän varastoaitta 1880-luvulta

  • tuulimylly Tyrnävältä vuodelta 1892

  • Turpasmökki, rakennettu vanhan mallin mukaan 1980-luvun alussa. Turpasmökit kuuluivat vuosisadan vaihteen kempeleläismaisemaan, erityisesti Honkasen alueella niitä oli runsaasti, vielä 50-luvulle asti.

Kuvassa museon pihamaata ja aitat.

Rantalakeuden naisen kansallispuku

Rantalakeuden kansallispukuun kuuluu pitkä körtillinen röijy, jonka esikuva on 1700-luvun loppupuolelta. Se voi olla joko musta tai vadelmanpunainen. Myös takapainoisesti poimutetun hameen värivaihtoehdot ovat samat. Röijy on samalla paita ja takki, erillistä puseroa ei tarvita. Kiinnitys on hattuneulan avulla. Esiliinoja on kolme, valkoinen palttinainen, tummansinipohjainen silkkiraidoitettu ja kukallinen painokangasesiliina. Huivivaihtoehtoja on kaksi, valkoinen pellavapalttinainen ja ruudullinen silkkihuivi. Sukat ovat joko punaiset tai vihreät käsin neulotut villasukat. Tykkimyssyn kopan esikuva on löytynyt Hailuodon museosta. Se on runsaasti kirjailtua kermanväristä silkkiä, koristeena tykkipitsi. Pukua on valmistettu yksi mallikappale, joka on esillä Kansallispukumuseossa.

Lahjoitukset

Lahjoituksia otetaan vastaan museon aukioloaikana. Tiedustelut museonhoitajalta: p. 044 4972 301.

Tervetuloa viihtymään ja viettämään kesää Matturin pihapiiriin!

Lisätietoa