Sisältö

Kriisisuunnitelma

Aikuisten tehtävänä kouluyhteisössä on luoda kaikille jäsenilleen turvallinen ympäristö, millä on sisäistettynä vakavienkin kriisien hallinta- ja selviytymiskeinoja. Jokainen koulu muodostaa oman toimintayksikön sääntöineen, toimintakulttuureineen sekä vuorovaikutussuhteineen ja jossa jokaisella osasella on oma merkityksensä yksikön hyvinvoinnille. Jokainen yksilö kokee elämän tapahtumat omalla tavallaan. Vaikean kriisin kohdannut ja rakentavasti läpityöstänyt ihminen/yhteisö on voimakkaampi, kokeneempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan elämän muita vastoinkäymisiä.

Kouluyhteisön jokaisen työntekijän tulee olla tietoinen niistä verkostoista, joita opettaja voi käyttää apunaan. Näin taataan, että opettaja voi hoitaa omaa tehtäväänsä, eikä joutuisi hoivaajan tai terapeutin rooliin. Opettajan pääasiallinen tehtävä on olla lapsen terveen, tasapainoisen kasvun tukijana ja tiedollisen opetuksen välittäjänä, mutta hänen velvollisuutenaan on myös varmistaa, että oppilas saa asianmukaisen avun. Opettaja voi myös pienin arkisin keinoin tukea oppilasta silloin, kun kotona on vaikeaa. Yhteistyö ei aina ole helppoa vanhempien tai muun ammatillisen verkoston kanssa. Inhimillisten tekijöiden kanssa on yhä uudelleen ja uudelleen kohdattava omia rajojaan ja kerättävä kärsivällisesti voimia taas yrittää oppilaan parhaaksi.

Työssä jaksaminen, oman työvälineen huoltaminen ja omat ihmissuhteet ovat arvokkaita, jotta ilo ei katoaisi elämästä. Elämässä on pakko suostua keskeneräisyyteen, ristiriitojen kohtaamiseen ja uuden luomiseen. Koulun tehtävänä ei ole toimia varsinaisen terapian antajana, mutta arkielämä itsessään ja hyvin toimiva yhteisö, voivat joskus jo sinällään toimia hyvinkin oppilasta terapoivina. Yhteisöllistä yhteen hiileen puhaltamista ei tule siis kenenkään väheksyä, mutta on hyväksyttävä myös yhteisön ulkopuolinen apu silloin, kun sitä nähdään tarvittavan. Elämän hallintataitoihin kuuluu kyky kohdata muutoksia. On kaukonäköisempää ja kantavampaa hyödyntää jo varhain verkostollista yhteistyötä ja sitouttaa jo toimivia, luonnollisia tukiverkostoja oppilaan ympärillä. Ainahan sairautta tai muita elämässä eteen tulevia vaikeuksia ei voida kokonaan ratkaista, vaan elämää jatketaan todetun häiriötekijän kanssa ja keskitytään jäljellä oleviin voimavaroihin ja niiden aktivoimiseen. Elämään luonnollisesti kuuluvat surun ja kuoleman kohtaaminen vaativat työstämistä meiltä kaikilta. Kun pystymme kohtaamaan itsessämme kuolevaisuuden, pystymme kohtaamaan sen myös yhdessä toistemme kanssa ja myötä. Suru ei vaadi aina sanoja, liiallista holhoamista tai sankarillisia tekoja, vaan inhimillistä läheisyyttä – ihmistä.

Ajatus kriisisuunnitelman tekemisestä virisi ensi kertaa Kempeleen, Oulunsalon ja Hailuodon koulujen yhteisenä ”Oppilashuollon päivänä” Hailuodossa 10.5.1995. Aihetta työstettiin vielä oppilashuoltoryhmien koulutuksessa Kempeleessä 3.5.1996. Aiheen tiimoilta koulullemme hankittiin myös erilaista ammattikirjallisuutta. Maailman muuttuessa ja erilaisten lasten pahoinvointi-ilmiöiden näkyessä koulun arjessa yhä enemmän, päätimme päivittää kriisitoimintasuunnitelmaa, jotta se palvelisi meitä myös tämän päivän koulussa. Myös erilaisissa koulutuksissa olemme havainneet, että koulullamme on hyvä olla yhteinen kriisivalmiussuunnitelma, jonka sisällöstä ja yhdessä päätetyistä toimintatavoista kaikki kouluyhteisömme jäsenet ja vanhemmat ovat tietoisia.

Opettajakuntamme on työstänyt onnettomuuksien ja kuolemantapauksien osalta aihetta yhdessä Traumaterapiakeskuksen psykologi Päivi Saarisen kanssa. Onnettomuuksien ja kuolemantapauksien osalta suunnitelmamme perustuu psykologi Atle Dyregrovin kehittämiin kriisivalmiusperiaatteisiin, joita olemme muokanneet meidän koululle sopiviksi. Tämä osio toimintasuunnitelmaa on hyväksytty opettajakokouksessa 11.3.1997.

Tiedämme, että erilaisissa kriiseissä toimintaamme vaativat tilanteet eivät ole koskaan täsmälleen samanlaisia ja olemmekin pyrkineet luomaan suunnitelmasta sellaisen apuvälineen, jota voitaisiin käyttää mahdollisimman joustavasti kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla. Onnettomuuksissa ja niiden kautta kohdattavissa kriiseissä olemme varautuneet suunnitelmassamme johonkin sellaiseen, mitä emme haluaisi joutua kohtaamaan. Tämä kriisisuunnitelma sisältää myös toimintamuotoja ja ohjeita lasten vaikeiden tilanteiden tunnistamiseen ja tuen antamiseen sekä oppilaiden selviytymistä ja voimavaroja rakentavan työn kehittämiseen. Ohjeiden tarkoituksena on antaa opetushenkilöstölle paremmat valmiudet tunnistaa oppilaan avun tarve. Suunnitelmaan olemme koonneet myös linkkilistan, josta toivomme olevan apua kaikille kriisisuunnitelman käyttäjille.

Hyvin henkisesti ja käytännön toimin valmentautunut kouluyhteisö voi antaa ratkaisevalla hetkellä parhaan mahdollisen avun niin oppilaalle, vanhemmille kuin koulun henkilökunnallekin. Jo itsessään tieto siitä, että tiedämme, mitä teemme, rauhoittaa meitä ja mahdollistaa meille vaikeissakin tilanteissa tapauksen sujuvan ja mahdollisimman oikean käsittelyn. Osaamme kohdata oppilaiden, vanhempien ja työtovereidemme surun ja ryhtyä tarvittaviin tukitoimiin.

Kriisisuunnitelman tavoitteet olemme määritelleet seuraavasti:

· Vahvistaa kouluyhteisömme kykyä selviytyä vaikeissa tilanteissa

· Säilyttää kaikissa tilanteissa kouluyhteisömme toimintakyky

· Tukea oppilaidemme, heidän vanhempiensa ja työtovereidemme toipumista ja auttaa heitä selviytymään kohtaamiensa kriisien yli

· Tunnistaa ja ennaltaehkäistä vaikeiden tapahtumien aiheuttamia henkisiä ja ruumiillisia haittavaikutuksia

Suunnitelma on ollut myös koulumme oppilaskunnan, vanhempaintoimikunnan, oppilashuoltohenkilöstön ja henkilökunnan arvioitavana. Suunnitelmasta on antanut oman palautteensa myös Traumaterapiakeskuksen psykologi Päivi Saarinen. Arvioitsijoilta saatu tuki ja palaute on ollut ensiarvoisen tärkeää, mistä haluankin lausua heille lämpimän kiitokseni. Suunnitelmaan lisäsimme v. 2005 Aasian katastrofin jälkeen suuronnettomuuksia ja katastrofeja koskevan osuuden. Jokelan koulun v. 2007 ja Kauhajoen v. 2008 tapahtumien jälkeen lisäsimme kriisisuunnitelmaan myös toimintaohjeen kouluun kohdistuneissa uhkauksissa. Kriisivalmiussuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan lukuvuosittain. Viimeinen laajempi päivitys tehtiin 15.9.2010. Tämä päivitetty suunnitelma toimii myös Ylikylän yhtenäiskoulussa.

Kriisisuunnitelma kokonaisuudessaan - Linkki