Lastenvalvoja

Isyyden selvittäminen

Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde. Kun lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, vahvistetaan lapsen isyys tunnustamalla. Isyyden tunnustaminen on mahdollista tehdä ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa tai lastenvalvojan luona. Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa kirjallisesti 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Lapsen äidin kotikunnan lastenvalvoja huolehtii tunnustamisasiakirjojen lähettämisestä maistraattiin. Jos lapsen isyyttä ei ole tunnustettu raskauden aikana, lastenvalvoja huolehtii isyyden selvittämisestä lapsen syntymän jälkeen. Jos miehen isyys on epäselvä, voidaan siitä varmistua oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella. Mikäli isyystutkimus tehdään ennen isyyden tunnustamista, on tutkimus asiakkaille maksuton. Maistraatti hyväksyy isyyden tunnustamisen. Maistraatin vahvistettua isyyden lapsi saa samanlaisen oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntyneellä lapsella on.

Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä on luovuttu 2016 alkaen. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja.

Lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella lapsen äiti on lapsen huoltaja. Isyyden tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Mikäli vanhemmat asuvat erillään lapsen syntyessä, vanhemmat voivat tehdä myös elatussopimuksen lastenvalvojan luona.

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta määrittelee alaikäisen lapsen huoltajuuteen ja tapaamisoikeuteen liittyviä asioita.

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on myös tiedonsaantioikeus eri viranomaisilta lasta koskevissa asioissa.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat hänen molemmat vanhempansa yhdessä. Mikäli lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on äiti yksin hänen huoltajansa. Vanhempien erotessa tai kun lapsen isyys tunnustetaan, on ratkaistava kuinka lapsen huolto järjestetään. Erotilanteessa huolto voi jatkua yhteishuoltona tai vanhemmat voivat sopia, että huolto jää vain toiselle vanhemmalle. Isyyden tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta.

Vanhempien erotessa heidän tulee ratkaista myös se, kumman vanhemman luona lapsi asuu ja miten lapsen tapaamisoikeus järjestetään. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Lapsen vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä lapsen etua silmällä pitäen pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu.

Mikäli vanhemmat ovat yksimielisiä lasta koskevista em. sopimusasioista, lastenvalvoja voi vahvistaa sopimuksen lapsen asuinpaikan sosiaalitoimistossa. Mikäli vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, vanhemmat voivat viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Lapsen elatus

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen ja molemmat vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta oman kykynsä mukaan. Mikäli lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva vanhempi toteuttaa lain mukaista elatusvastuutaan yleensä kuukausittain maksettavalla elatusavulla. Vanhempien päästessä elatusavun määrästä yksimielisyyteen, voi lastenvalvoja vahvistaa elatussopimuksen. Elatussopimus vahvistetaan siinä kunnassa, missä lapsella on asuinpaikka. Mikäli asiassa ei synny yhteisymmärrystä, voi asiassa hakea päätöstä käräjäoikeudesta.

Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lain mukaan vanhemmat kuitenkin vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Myös koulutusavustuksesta voi tehdä sopimuksen lastenvalvojan vastaanotolla.

Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhteistyössä laatineet ohjeet lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Ohjeilla ei ole sitovaa vaikutusta vaan ne ovat oikeudelliselta luonteeltaan suosituksia.

Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi, pdf

Yhteystiedot

Anita Jääskö
sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja
p. 044 497 2260 klo 9-10

Käyntiosoite:
Tiilitie 2 ( 2 kerros )
90440 Kempele

Postiosoite:
Kempeleen sosiaalitoimisto
PL 21
90441 Kempele

Ajankohtaista

Lomakkeet