Lastenvalvoja

Lapsen isyys, äitiys ja huolto

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys vahvistetaan joko tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys on mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Myös lastenvalvojan luona voi tunnustaa isyyden ennakollisesti. Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti lastenvalvojalle. Isyyttä ei voida vahvistaa ennen kyseisen määräajan päättymistä. Äitiys on mahdollista tunnustaa ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa tai lastenvalvojan luona hedelmöityshoitosuostumuksen perusteella. Lapsen syntymän jälkeen äitiys on mahdollista tunnustaa lastenvalvojan luona.

Lapsen huoltolain 1.12.2019 muutosten myötä miehestä tulee äidin ohella lapsen huoltaja isyyden vahvistamisen jälkeen, jos hän on tunnustanut isyytensä ennen lapsen syntymää. Tämä koskee myös äitiyden ennakollisesti tunnustanutta naista. Jos isyys tai äitiys tunnustetaan lapsen syntymän jälkeen, lapsen synnyttänyt äiti on yksin lapsensa huoltaja. Vanhemmat voivat sopia yhteishuollosta lastenvalvojan luona, jolloin vanhemmat päättävät yhdessä lapsen asioista ja kummallakin huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta lapseen liittyviä tietoja.

Kun isyys on epäselvä tai muutoin vanhempien niin halutessa, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona. Lapsen syntymän jälkeen lastenvalvoja lähettää kutsun äidille isyyden selvittämiseen, mikäli isyyttä ei ole ennakollisesti tunnustettu. Biologinen isyys voidaan tarvittaessa varmistaa oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella. Mikäli isyystutkimus tehdään ennen isyyden tunnustamista, on tutkimus asiakkaille maksuton.

Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä on luovuttu 2016 alkaen. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja.
Lapsen isyys todetaan avioliiton perusteella lapsen syntyessä avioliiton aikana. Lastenvalvoja selvittää avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos aviopari sitä pyytää kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Isyyden ja äitiyden vahvistamista koskevan päätöksen tekee Digi- ja väestötietovirasto (DVV). Vahvistamisessa lapsen ja vanhemman välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde ja lapsi saa samanlaisen oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntyneellä lapsella on. Lapsi saa perintöoikeuden vanhemman ja hänen sukulaistensa jälkeen, ja näillä on myös perintöoikeus lapsen jälkeen. Lapsella on oikeus vanhempansa sukunimeen. Lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmaltaan 18 ikävuoteen asti ja tämän jälkeen koulutustukea koulutustaan varten, jos sitä pidetään kohtuullisena. Jos vanhempi kuolee lapsen ollessa alaikäinen, lapsella on oikeus saada lapselle kuuluvaa perhe-eläkettä ja vakuutuksen perusteella mahdollisesti maksettavaa etuutta. Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, silloin kun lapsi ja vanhempi asuvat erillään.

Lapsen äiti voi hakea lapsen elatukseen Kelalta elatustukea silloin, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

Lasta koskevat sopimukset

Lasta koskevissa sopimusasioissa vanhemmilla on lähtökohtaisesti sopimusvapaus. Lastenvalvoja voi vahvistaa vanhempien välisiä sopimuksia, mikäli ne ovat lapsen edun mukaisia ja kohtuullisia. Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen, he voivat hakeutua yhteisen näkemyksen löytämiseksi lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevissa asioissa perheasioiden sovitteluun Kempeleen perheneuvolaan tai Oulun ev.-lut. seurakuntien perheasiain neuvottelukeskukseen.

Vanhemmat voivat hakeutua myös Oulun käräjäoikeuden lapsiasioiden tuomioistuinsovitteluun lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja/tai elatusta koskevissa asioissa tai tehdä hakemuksen em. asioissa tuomioistuimeen päätöksen saamiseksi. Lapsia koskevia sopimuksia tai päätöksiä voidaan muuttaa tarpeen mukaisesti uusilla sopimuksilla tai tuomioistuimen päätöksillä. Lastenvalvojan vahvistamat sopimukset ja tuomioistuinten päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia.

Lapsen huolto- ja tapaamissopimus:

Vanhempien erotessa ja muuttaessa pysyvästi erilleen voi olla tarkoituksenmukaista virallistaa lapsen asumiseen, huoltajuuteen ja tapaamiseen liittyvät asiat lapsen huolto- ja tapaamissopimuksella. Asian saa vireille ottamalla yhteyttä lastenvalvojaan.

Vanhemmat voivat sopia huolto- ja tapaamissopimuksessa
• kumman vanhemman luona lapsi asuu
• vuoroasumisesta
• ovatko molemmat vanhemmat lapsen huoltajia vai toimiiko huoltajana vain lapsen kanssa asuva vanhempi (päättävätkö vanhemmat yhdessä lapsen asioista ja onko molemmilla oikeus saada viranomaisilta lapseen liittyviä tietoja)
• tehtävien jaosta yhteishuoltajien kesken
• tiedonsaantioikeuden antamisesta vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja
• lapsen tapaamisoikeudesta
• tapaamisten toteuttamisesta tuettuina tai valvottuina
• valvotuista vaihdoista, jos tuki on tarpeen lapsen edun kannalta perustellusta syystä
• oheishuollosta riidattomissa tilanteissa, jolloin vanhempien lisäksi joku muu henkilö on toisen vanhemman tai molempien vanhempien ohella lapsen huoltaja

Vanhempien on hyvä neuvotella ennen lastenvalvojan tapaamista sopimusten sisällöistä. Vanhempien tulee myös selvittää lapsensa mielipide ja toivomukset lapsen kanssa keskustellen, ennen em. sopimuksen tekemistä. Keskustelu tulee käydä hienovaraisesti lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Halutessaan lapsella on oikeus olla myös ottamatta kantaa vanhempien sopimukseen. Lapsen asioista sovittaessa lähtökohtana tulee aina olla lapsen etu ja lapsen mahdollinen näkemys on otettava huomioon.

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaa, jonka luona ei asu. Lapsen yhteydenpidon turvaaminen on sekä lapsen kanssa asuvan vanhemman että tapaavan vanhemman vastuulla. Lapsen turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia tukee tieto, miten arki jatkuu vanhempien erosta huolimatta ja miten hän voi pitää yhteyttä vanhempaan, jonka luona ei asu.

Elatussopimus:

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen ja molemmat vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta oman kykynsä mukaan lapsen täysi-ikäisyyteen asti. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva vanhempi huolehtii elatusvastuustaan yleensä kuukausittain maksettavalla elatusavulla. Elatussopimuksella vanhemmat sopivat elatusavun suuruudesta ja sen määrä riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja vanhempien maksukyvystä. Suurempi elatusvastuu kuuluu paremmassa taloudellisessa asemassa olevalle vanhemmalle.

Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhteistyössä laatineet ohjeet lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi, julkaisu on vuodelta 2007. Ohjeilla ei ole sitovaa vaikutusta, vaan ne ovat oikeudelliselta luonteeltaan suosituksia. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi.

Elatusapumaksu on sidottu elinkustannusindeksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa indeksikorotuksista kuntiin vuosittain joulukuun aikana. Lisätietoa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta https://stm.fi/kuntainfot. Elatusvelvollisuuden päätyttyä vanhempi ja 18-vuotias opiskeleva nuori voivat sopia myös koulutusavustuksen maksamisesta ellei asiasta ole sovittu nuoren ollessa alaikäinen.

 

Yhteystiedot

Kaarina Kaukua
vs.sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja
p. 044 497 2260 klo 9-10

Käsittelyajat tällä hetkellä 2-3 kk.

Käyntiosoite:
Voimatie 6 A
90440 Kempele

Postiosoite:
Kempeleen sosiaalitoimisto
PL 21
90441 Kempele

Lisätietoa

Ajankohtaista

Lomakkeet