Johtoryhmän blogi osa 4: kunnanjohtajan katsaus koronavuoteen 2020

ma 22. maaliskuuta 2021 11.36.00

Kevät 2021 on jo hyvässä vauhdissa. Kylmät yöt ja aurinkoiset päivät leikkivät hippasta keskenään. Lisääntyvä valo antaa energiaa arkeen ja luo toivonsäteitä huomiseen. Kuntien vuosikellossa eletään viikkoja, jolloin vanhan vuoden toiminnan ja talouden lopulliset toteumat vahvistetaan tilinpäätöskirjoihin, ja katse siirretään kokonaan kuluvaan vuoteen ja tulevan ennakoimiseen.

Vuosi 2020 jää historiaan koronavuotena
Vuosi 2020 elettiin vahvasti maailmanlaajuisen koronakriisin varjossa. Myös Suomi eli useita kuukausia jopa lainsäädännöllisesti poikkeusoloissa. Kansalaisten perusoikeuksiin kajottiin ja muun muassa kokoontumisvapautta rajattiin. Keväällä 2020 työpaikoilla siirryttiin etätyöntekoon, oppilaitoksissa sekä kouluissa hypättiin vauhdista etäopetukseen ja valtuustokin eri toimielimineen aloitti kokoontumiset etäyhteyksin. Lukuisia kunnan palveluja jouduttiin sulkemaan ja toimintoja keskeyttämään. Tämän kaiken tavoitteena oli hidastaa viruksen leviämistä ja suojella ihmisiä tartunnoilta.

Kesällä tilanne rauhoittui ja syyskaudella niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin Kempeleessäkin tautitilanne pysyi pääasiassa hyvin maltillisena. Kempeleessä vältyttiin isoilta tartuntaryppäiltä vuoden 2020 aikana. Yksittäisiä tartuntoja todettiin muutamia kymmeniä. Vuoden lopulla päästiin käynnistämään myös ensimmäiset rokotukset.

Kempele selvisi koronakriisin hoidosta ja haasteista vuoden 2020 aikana pääosin mallikkaasti. Kiitos kuuluu venymään joutuneelle henkilöstölle, paineessa työskennelleelle esimieskaartille sekä haastavissa oloissa tukena toimineille luottamushenkilöille. Kiitoksen ansaitsevat myös kaikki kempeleläiset. Itsestä ja lähimmäisistä on kannettu vastuuta yhdessä, ja annettuja suosituksia ja ohjeistuksia noudatettiin kiitettävästi.

Vetovoimainen kasvukunta
Kempeleen kunnan vetovoima jatkui vahvana vuoden 2020 aikana. Koronaepidemia ei näkynyt juurikaan tonttimyynnissä. Kaikki tarjolla olleet asuintontit menivät kaupaksi, ja myös yritystontteja myytiin ja vuokrattiin tasaiseen tahtiin. Väestökasvua kertyi 436 (2,38%) asukasta. Syntyvyys kääntyi myös reippaaseen kasvuun, sillä lapsia syntyi 257. Lisäystä edelliseen vuoteen kertyi 70 lasta. Muuttoliike jatkui niin ikään vahvana, nettomuuttovoittoa kertyi 276 henkeä. Kempeleellä on todella siis veto-, pito- ja kasvuvoimaa. Onkin odotettavaa, että 19 000 asukkaan rajapyykki ylitetään kesän korvalla 2021.

Kempeleen kuntakuva säilyi positiivisena ja dynaamisena vuoden 2020 aikana sekä vahvojen kasvu-uutisten että laadukkaan toiminnan myötä. Kempele säilytti tutkimusten mukaan paikansa asumiskustannuksiltaan Suomen edullisimpana kuntana. Asialla on merkitystä, kun ihmiset tekevät päätöksiä asettua seudulle. Kempele valittiin myös vuoden 2020 KiVa-kunnaksi. Valinta oli tunnustus koko kunnalle, kouluille ja koulujen henkilöstölle pitkäjänteisestä työstä koulukiusaamisen kitkemiseksi. Kyse on vakavasta ongelmasta, jota vastaan on toimittava väsymättä ja alati uusia toimintatapoja kehittäen. Huomionosoitus kertoo, että Kempele on oikealla tiellä ja kannustaa osaltaan ponnistelemaan kiusaamishaastetta vastaan jatkossa entistäkin uutterammin.

Yritysrintamallakin sujui vahvasti. Kempele nousi maakunnan ykköseksi ja valtakunnan viitoseksi Yrittäjien kuntabarometrissa omassa kuntakokoluokassaan. Tämä oli jatkoa aiemmin keväällä julkaistulle maakunnan elinvoimavertailulle, jossa Kempele kapusi piikkipaikalle. Kunnan harjoittama elinkeinopolitiikka sai kiitettävän arvion. Elinvoimaindeksissä vertailtiin kuntien työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä talouden tilaa 17 mittarilla.

Koronatuet pitivät talouden pinnalla
Koronavuosi sekoitti voimakkaasti kuntatalouden tilannetta. Koko kuntatalous oli kriisissä vuoteen 2020 tultaessa, ja koronaepidemia synkensi näkymiä entisestään. Myös Kempeleen kunnan taloudellinen tilanne näytti loppukeväällä erityisen synkältä ja kunta käynnistikin Kestävän talouden ohjelman 2020-2022 valmistelun. Ohjelman tavoitteena on löytää nettona 6 miljoonan euron pysyvät säästöt toiminnasta.

Valoa synkkään talouskurimukseen saatiin kesän jälkeen, kun valtiovalta riensi kuntien apuun varsin avokätisellä rahanjaolla. Kempele sai lopulta vuonna 2020 lähes 6 miljoonaa euroa valtion koronatukia, mikä nosti myös tilikauden tuloksen positiiviseksi. Valtiovallan toimenpiteet auttoivat merkittävästi koko kuntakentän taloustilannetta ja käänsi negatiivisen vireen päälaelleen. Vuonna 2021 palataan kuitenkin jälleen normaaliin, kun valtion ylimääräiset rahahanat ovat pääosin kiinni ja kuntien on tultava taas toimeen omillaan. Erityisen suuri haaste on saada hillittyä ja hallittua sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten voimakasta kasvua.

Investointeja peruspalveluihin
Valtuusto tarkisti kesäkuussa vuoden 2020 investointiohjelmaa alaspäin, mutta tästä huolimatta investointeja toteutettiin lähes 10 miljoonan euron edestä. Merkittävimmät satsaukset kohdistuvat uusien yritys- ja asuinalueiden infraan sekä peruspalveluja tukeviin rakennushankkeisiin. Linnakankaan koulun yhteyteen valmistui kesän aikana uusi liikuntahalli ja opetuksen lisätiloiksi reilun sadan oppilaan moduulikoulu. Syksyksi saatiin käyttöön myös Honkasen ja Sarkkirannan päiväkodit, joissa tehtiin eriasteista peruskorjausta. Kirkonkylän koulualueen kehittämisestä ja rakentamisesta tehtiin valtuustossa päätös syyskuun alussa. Nykyinen koulukampus korvataan kokonaan uudella kiinteistömassalla, joka sisältää tilat päivähoidolle, perusopetukselle, keskuskeittiölle sekä kunnan päätearkistolle.

Myös yksityinen sektori investoi vahvasti Kempeleeseen, mikä näkyy sekä toimitila- ja hallihankkeina että uusina päiväkoti- ja palvelutaloinvestointeina. Hakamaalle rakentui uusi kuusikenttäinen Padel-pelihalli. Osuuskauppa Arina puolestaan käynnisti rakennushankkeet kauppaliikkeistä ydinkeskustaan ja Linnakankaalle.

Hyvinvointialuevalmistelu eteni eduskuntaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamista koskevat linjaukset valmistuivat kesäkuussa. Luonnokset olivat lausuntokierroksella syyskuun loppupuolelle saakka, ja eduskunta sai massiivisen lakipaketin käsiteltäväkseen joulukuussa. Myös Kempele lausui uudistuksesta, perusviestinään se, että uudistusta tulee viedä eteenpäin, vaikka sen kokonaisvaikutuksia on vaikea hahmottaa. Toteutuessaan uudistus kutistaa Kempeleen talouden ja toiminnan nykyisestä noin puoleen. Lisäksi noin kolmannes kunnan työntekijöistä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen.

Hallitus esittää mallia, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään pääosin maakuntajakoa noudattavien hyvinvointialueiden harteille. Vastuu palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta on ensisijaisesti julkisella sektorilla, mutta hyvinvointialue voi tarpeen vaatiessa hankkia palveluja myös yksityisiltä palvelutuottajilta. Eduskunnan on tarkoitus päättää uudistuksen toteuttamisesta kesäkuussa 2021. Mikäli uudistus etenee, maakuntavaalit järjestetään alkuvuodesta 2022, hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat maaliskuussa 2022 ja itse hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuoden 2023 alussa.

Tytäryhtiöt hyvässä vedossa
Kempeleen Vesihuollon vuosi oli vakaa ja positiivinen. Yhtiö on velaton ja verkosto on suhteellisen tiivis ja pääosin hyvässä kunnossa. Liittymävaranto lisääntyi aikaisempien vuosien tapaan reippaasti kunnan vahvan kasvun siivittämänä. Kempeleessä juodaan Suomen edullisinta vettä, ja sen laatuakin asukkaat pitävät erinomaisena. Yhtiö osti vuonna 2020 Zatelliitin alueelta tontin tulevaisuuden toimisto- ja varastotilarakentamista varten. Rakennushankkeen aikataulua ei ole vielä tarkemmin hahmoteltu.

Myös Kempeleenkartanon tilanne on vakaa. Yhtiöllä on 437 vuokra-asuntoa ja se kannattelee viime vuosina toteutettujen tervehdyttämistoimenpiteiden ansioista taloudellisesti tällä hetkellä hyvin toimintansa. Yhtiön raskas lainakantakin lyhenee hyvää tahtia. Asuntoja kunnostetaan ja peruskorjataan vuosittain sadoilla tuhansilla euroilla, mikä paitsi pidentää niiden käyttöikää myös lisää kohteiden kiinnostavuutta. Vuokrausaste onkin pysytellyt jo useamman vuoden yli 95 prosentissa. Yksiöt ja pienet kaksiot ovat säilyneet selvästi kysytympinä vuokrauskohteina, sen sijaan isoja kaksioita ja varsinkin kolmioita on jatkuvasti jonkin verran vapaana. Yhtiö on arvioinut, että sillä on kykyä investoida uudiskohteisiin 2020-luvun loppupuolella.

Hyvä kasvaa Kempeleessä
Vuosi 2020 jää historiaan koronavuotena. Samalla, kun se testasi kunnan kriisivalmiutta ja -toimintaa, muuntautumiskykyä ja yhteistyötahtoa, se pakotti myös uusiutumaan, priorisoimaan tekemistä ja muuttamaan totuttuja toimintatapoja ja rutiineja. Monissa palveluissa siirryttiin pikavauhtia etätoimintoihin ja otettiin iso digiloikka, jotta tarpeettomia fyysisiä kontakteja saatiin vähennettyä. Työ ja työn tekemisen tapa muuttui - pysyvästi. Etätyö tulee olemaan tulevaisuudessa iso ja luonteva osa normaalia työntekoa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Hyvinvointiyhteiskuntaa mitataan erityisesti kriiseissä, ja se osoitti vuoden 2020 aikana toimivuutensa. Vaikka arkea varjosti läpi vuoden pahaenteinen epävarmuus, selvisimme Suomessa ja Kempeleessäkin vuodesta hyvin. Ihmisten perusturvallisuudesta kyettiin huolehtimaan ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeiset rattaat pystyttiin pitämään liikkeessä. Selvää on, että koronaepidemia tulee vaikuttamaan meidän kaikkien arkeen vielä pitkään.

Epävarmuuden ja kriisin aikana on erityisen merkityksellistä, että päätöksenteossa ja viranhaltijatyössä toimitaan yhdessä ja keskitytään ratkaisujen hakemiseen. Tämä on ollut menestyvän Kempeleen vahvuus, ja tämä osoitti voimansa myös kuluneen vuoden aikana: Kempele-sopimus toimi päätöksenteon perustana. Meillä on upea kempeleläisten tiimi, ja tähän tiimiin lukeutuvat niin luottamushenkilöt, kuntakonsernin henkilöstö, yrittäjät, kolmannen sektorin toimijat kuin kaikki kuntalaisetkin. Voimme olla syystä ylpeitä kasvavasta kotikunnastamme. Yhdessä olemme enemmän. Kiitos!

Tuomas Lohi
Kunnanjohtaja