Johtoryhmän blogi osa 3: sivistys- ja hyvinvointijohtajan pohdintaa kestävästä hyvinvoinnista

ma 15. maaliskuuta 2021 13.18.00

Kunnissa eletään tilipäätöksen valmistumisen aikaa. Useiden vuosien tapaan myös vuoden 2020 Kempeleen kunnan tilinpäätöksessä todetaan, että kunnan tulosta heikentää sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvaneet kustannukset. Keskustelua käydään esimerkiksi asiakasmäärien kasvusta, resurssien riittävyydestä, tulevista resurssitarpeista, toimintamalleista. Selvityksiä kustannusten kasvuun haetaan palveluista ja niiden järjestämisen malleista, tehottomista rakenteista, palvelujen tarkoituksenmukaisuudesta jne. Kustannusten kasvu tarkoittaa myös sitä, että vuosittain useita miljoonia euroja lisätään korjaavaan työhön. Tämä sama ilmiö toteutuu useimmissa Suomen kunnissa.


Olisiko aika keskustella miksi ja miten tähän on tultu, miksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa, mikä on esim. yhteiskunnan, kunnan, elämäntapojemme, arvojen, lainsäädännön rooli todellisuudessa, jossa nyt olemme? Tulisiko hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn määrittelyn sijaan ottaa käyttöön määritelmä kestävä hyvinvointi kestävän kehityksen tapaan. Voidaanko kestävällä hyvinvoinnilla ja kuntien elinvoimalla hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua vaikuttamalla palvelujen kysyntään? Mitä kestävä hyvinvointi ja elinvoima ovat kunnissa? Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamallien muutokset ei yksin riittäne palvelujen tarpeen kasvun hillitsemiseen. Palvelutarpeen syntyyn vaikuttavat paitsi kuntalaisen elämään liittyvät tilanteet, myös mm. yhteiskunnallinen ja kunnallinen tilanne, lainsäädäntö jne. esim. koronapandemia, työllisyys, perhepolitiikka, alkoholipolitiikka. Merkittävässä roolissa ovat myös vallitsevat arvot ja asenteet.

Kunnan elinvoiman voidaan nähdä tuottavan kestävää hyvinvointia. Elinvoima on käsitteenä laaja ja sisältää monia eri ulottuvuuksia. Elinvoimainen kunta ymmärretään yleensä kuntana, joka pystyy tuottamaan palvelut kuntalaisille. Elinvoima nähdään yrittäjien ja yritysten ympärillä oleva ilmiönä. Elinvoima on kuitenkin yrittämisen ohella sidoksissa sosiaalipolitiikkaan, koulutuspolitiikkaan, työvoimapolitiikkaan, kaupunkisuunnitteluun, elinkeinopolitiikkaan jne. Kestävän hyvinvoinnin ja elinvoiman rakentaminen sisältää myös yhteisöllisyyden ja osallistamisen elementit. Elinvoimaa voidaan lisätä myös poistamalla elinvoimaa haittaavia tekijöitä.

Pystyykö elinvoimainen kunta vaikuttamaan ja hillitsemään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvua? Kunnan toiminnassa edellytykset kestävälle hyvinvoinnille ja elinvoimalle tulisi nähdä kunnan toimintalinjana ja strategiana. Kestävän hyvinvoinnin ja elinvoiman edellytykset ovat kaikkia palveluja läpileikkaavaa tavoite, jossa pyrkimyksenä on lisätä kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman tekijöitä. Lisäksi palvelujen järjestämisessä ja resurssoinnissa oleellista on nähdä mm. yhteiskunnallisten ilmiöiden ja muutosten vaikutukset kuntalaisten arjen hallintaan, päätösten syys- ja seuraussuhteita, huomioida toimintaympäristöstä tulevia signaaleja, seurata päätösten, toimintamallien ja palvelurakenteiden vaikuttavuutta.

Elinvoima ei kasva itsestään eikä ainoastaan elinvoima sanaa viljelemällä, uutta pitää uskaltaa luoda. Millaista elinvoimaa/elinvoimatekijöitä sekä kestävää hyvinvointia Kempeleen kuntaan tulisi luoda, jotta elinvoiman ja kestävän hyvinvoinnin vaikutus vähentäisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvua?

Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien tehtävä sote- ja maakuntauudistuksen 2023 jälkeenkin.

Marja-Leena Meriläinen
sivistys- ja hyvinvointijohtaja