KEMPELEEN KUNTA
MAANKÄYTÖN TULOSALUE

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

Khall 20.2.2006 § 50
Kvalt 27.2.2006 § 16

ESIPUHE

Valtuusto on hyväksynyt kunnan kehittämiselle STRATEGIAN 2015, jonka mukaan turvallinen ja viihtyisä ympäristö on kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta keskeisiä menestystekijöitä. Monipuolinen ja menestyvä elinkeinoelämä edellyttää strategian mukaan kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrityksille, jota arvioidaan mm. yritystonttien tarjonnalla ja monipuolisuudella. Näillä tavoitteilla on suora yhteys kunnan maapolitiikkaan, joka sisältää periaatteet kunnan maanhankinnalle ja maankäytölle.

Kempeleen kunnan maapoliittinen ohjelma laadittiin vuonna 1995. Siinä määriteltiin maanhankinnan ja -luovutuksen päälinjat, maankäyttösopimusten ja tiettyjen pakkokeinojen kuten lunastuksen ja rakentamiskehotusten käyttö sekä maaomaisuuden hallinnan periaatteet. Tämän jälkeen on suunnittelua ja rakentamista säätelevä lainsäädäntö uudistettu. Maan-käyttö- ja rakennuslaki astui voimaan vuoden 2000 alusta ja siihenkin on tehty tärkeitä lisäyksiä esim. maankäyttösopimuksia koskeva osuus vuonna 2003. Kaavoittaminen ja raken-taminen on jatkunut vilkkaana Kempeleessä. Kunnan maapolitiikka luo edellytyksiä edellä esitetyn vision toteuttamiselle.

Valtuusto hyväksyi maapoliittisen ohjelman vuoden 2004 lopussa ja se oli tarkoitettu antamaan suuntaviivoja maankäytölle seuraavalla valtuustokaudella vuosina 2005 - 2008. Lehdistössä käydyn keskustelun ja yleisötilaisuuden jälkeen valtuustoryhmät tekivät yhdessä aloitteen ohjelman tarkistamisesta. Kiistanalaisia kohtia olivat maankäyttösopimusten soveltuminen erilaisiin tilanteisiin. Myös suunnittelutarveratkaisuja koskevaa kohtaa nähtiin tarpeelliseksi tarkistaa.

Kehityksen kiihtyminen ja Oulun seudun väestönkasvu edellyttävät kunnalta nopeaa reagointia ja tilannehallintavalmiutta. Maapolitiikassa tehdyt ratkaisut ovat usein kauaskantoisia ja myös vaikutukset kunnan talouteen ovat merkittäviä, joten niukkojen resurssien suuntaaminen oikein esim. maanhankinnassa on tärkeää. Ohjelmaan sisältyviä periaatteita voidaan tarkastella tapahtuneen kehityksen valossa ja selvittää mahdolliset lainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset. Maapoliittinen ohjelma tulee voimaan valtuuston hyväksymispäätöksellä ja korvaa v. 2004 hyväksytyn ohjelman. Ohjelmaa voidaan tarkistaa tarpeen mukaan.

1. MAANHANKINTA

Maanhankinnan tavoitteena on turvata tonttireservi 3-5 vuoden tarpeisiin. Raa-kamaata hankitaan yleiskaavaan asuin-, virkistys- ja yritystoimintaan merkityiltä alueilta. Niiden tulee sijaita eri puolilla kuntaa siten, että kaavoitusta voidaan ohjata alueille, jotka ovat kunnan kulloisenkin palvelutarjonnan kannalta tarkoituksenmukaisia. Raakamaata varataan kuhunkin käyttötarkoitukseen vähintään 10 vuoden tarvetta vastaava määrä ( kartta maanhankinta-alueista 2005- ).

Pääasiallinen maanhankintakeino on vapaaehtoinen kiinteistökauppa. Riittävän aikaisessa vaiheessa käynnistetyt maanhankintatoimet eivät luo raakamaan hinnalle korotuspaineita ja neuvotteluissa voidaan maanomistajan näkemykset ottaa paremmin huomioon. Ajoissa suoritettu maanhankinta mahdollistaa myös hakkuiden ja kuivatuksen järjestämisen tulevalle kaava-alueelle hyvissä ajoin ennen kaavan toteuttamista.

Maankäyttösopimuksia käytetään pääsääntöisesti asemakaava-alueilla, joilla kaavan muutoksella lisätään rakennusoikeutta tai käyttötarkoitusta muutetaan siten, että alueen arvo selvästi nousee. Kuntarakenteen eheyttämiseksi voidaan ottaa yksityisten maita kaavoitushankkeeseen mukaan alueilla, joilla kunnan omistama osuus on huomattava.
Sopimusmenettelyllä pyritään turvaamaan yleiseen käyttöön tulevien alueiden omistusoikeuden siirtyminen kunnalle ja maanomistajan osallistuminen asema-kaavojen toteuttamiskustannuksiin.

Maanvaihtoja käytetään kaavoitukseen tulevilla alueilla siten, että yksityisten maita vaihdetaan kaava-alueiden valmiisiin omakotitontteihin. Väliraha muodostuu raakamaan ja valtuuston hyväksymän tonttien yksikköhinnan pohjalta.

Etuosto-oikeutta kunta voi käyttää etuostolain mukaan maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuosto-oi-keutta käyttäessään kunnan katsotaan tulleen kaupantekohetkellä luovutus-kirjassa ilmoitetun ostajan sijaan kaupassa sovituilla ehdoilla. Etuosto-oikeutta käytetään raakamaareservin täydentämiseen sekä virkistysalueeksi suunniteltu-jen alueiden hankintaan.

Rakentamiskehotuksia käytetään yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi.
Maankäyttö- ja rakennuslain 97 § antaa kunnalle mahdollisuuden käyttää ra-kentamiskehotusmenettelyä sellaisissa tapauksissa, joissa asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta. Rakentamiskehotus voidaan antaa asemaa-kaavaan merkityn, rakentamattoman tontin omistajalle. Ellei tonttia ole rakennettu kolmen vuoden kuluessa siitä, kun rakentamiskehotus on asianomaiselle annettu tiedoksi, kunnalla on oikeus ilman erityistä lupaa lunastaa asemakaavan mukainen tontti. Lunastuksen toimeenpanoa tulee hakea vuoden kuluessa rakentamiseen varatun määräajan päättymisestä. Lunastustoimituksen suorittaa maanmittaustoimiston määräämä toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä. Toimituksessa tontin hinta määräytyy käyvän hinnan mukaan.
Ennen rakentamiskehotuksen antamista kuullaan asianomaista tontin omistajaa.

Lunastusta on mahdollista käyttää yhtenä maanhankintakeinona maankäyttö- ja rakennuslain 99 ja 100 §:ien mukaan. Lunastusta käytetään, mikäli maanhankinta on kunnan ao. alueen kehittämisen kannalta tärkeää eikä lunastustoimilla vaaranneta maanomistajan elinkeinoa.

Toimenpiteet

Maanhankintaan varataan noin 500.000 €/ vuosi, jolla turvataan 10 vuoden raakamaareservi.

Yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukainen kehittäminen merkitsee, että maanhankintaa toteutetaan edelleen Linnakankaan pohjoisosassa Oulun kau-pungin rajan tuntumassa. Tavoitteena on saada alue kunnan omistukseen vuo-teen 2008 mennessä. Radan länsipuoliselta alueelta pyritään saamaan kunnan omistukseen raakamaareserviä, jonka pääasialliseksi käyttötarkoitukseksi on yleiskaavassa merkitty asuntorakentaminen. Lisäksi asemakaavan sisään jääneitä, kaavoittamattomia alueita hankitaan kunnan omistukseen.

Erittely:

Taajaman itäosa
Osayleiskaavaan merkittyä asemakaavoitettavaa, yksityisen omistuksessa ole-vaa aluetta on Linnakankaan alueella Oulun kaupungin rajan tuntumassa n. 64 ha.
Oulun kaupunki aloittaa asuntotonttien myynnin Metsokankaan alueella v. 2008. Kuntarajan molemmin puolin sijaitsevan alueen kaavoitus on käynnistetty kuntien yhteistyönä v. 2005.

Kaakkurin ja Kempeleen yhteinen pääsytie Ouluntullin eritasoliittymästä Poh-jantielle (Neitsytkorventie) kulkee pääosin Oulun puolella.

Kempeleen eritasoliittymän liikennemäärien kasvu ja Kokkokankaan - Linna-kankaan kasvava asukasmäärä on ollut perusteena uuden liittymärampin suun-nittelun käynnistämiselle moottoritielle Oulun suuntaan.

Tieyhteyden rakentaminen Linnakankaalta Ouluntulliin tulee ajankohtaiseksi vuoden 2010 jälkeen.

Kempeleen kunnan puolella olevan kalliolouhosalueen louhintalupa on voimassa vuoteen 2013 saakka.

Yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi ja monipuolistamiseksi yleis-kaavassa yritystoiminnalle varatun alueen raakamaahankinta Pohjantien itä-puolella käynnistetään valtuustokauden aikana.

Taajaman länsiosa
Osayleiskaavaan merkittyä asemakaavoitettavaa, yksityisen omistuksessa ole-vaa, aluetta on rautatien länsipuolella n. 220 ha.
Rautatien länsipuolinen alue on tiivis kokonaisuus, jossa kunnallistekniikan runko on pääosin valmiina. Uuden asuntorakentamisen edellytyksenä on, että kunnallisten palveluiden kysyntä ja tarjonta pysyvät tasapainossa.

Muut alueet
Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta on tarkoituksenmukaista saada kunnan omistukseen asemakaava-alueen sisällä olevia alueita, jotka eivät kuulu asemakaava-alueeseen tai joille ei ole merkitty asemakaavassa rakennusoikeutta (puistot, maatalousalueet).
Jos kunnan kehittämisen kannalta on tarkoituksenmukaista, maata hankitaan myös muualta kuin sivulla 13 ja14 olevilta liitekarttaan merkityiltä alueilta.

2. KUNNAN TONTINMYYNTI

Asuntotonttien luovutuksessa pyritään siihen, että valtaosa rakentamisen piiriin tulevista tonteista on kunnan myymiä tai sopimusmenettelyllä rakentamisen piiriin tulevia. Näin kunta hallitsee tehokkaimmin väkiluvun kasvua ja pystyy ohjaamaan rakentamista kunnan palvelutarjonnan kannalta edullisimmille alu-eille.
Tonttien luovutushinta on määritelty tasolle, jolla kunnalle maanhankinnasta, kaavoituksesta, kunnallistekniikan, puistojen ja päiväkotien rakentamisesta ao. alueelle kohdistuvat kustannukset saadaan katettua tonttien myyntituloilla.

Omakotitontit
Kunnan tulee jatkossa myydä n. 40 tonttia vuosittain. Vaihtoehdoksi haja-asutus-aluerakentamiseen kunta pyrkii kaavoittamaan laajempia tontteja, joita myydään em. tonttien lisäksi n. 10 kpl vuosittain. Tontteja voidaan myydä myös erityisperustein ja näille valtuusto määrittää vuosittain enimmäismäärän. Riittävällä tontinmyynnillä varmistetaan kunnalle tasaiset, vuosittaiset tulot, joilla katetaan uusien asukkaiden tarvitseman kunnallistekniikan ja palveluiden vuosittaiset investointikustannukset.
Pitämällä kunnan tonttitarjonta tasaisena ja riittävänä sekä tarjoamalla vaihto-ehtoisia tontteja kunta pystyy myös pienentämään rakentamispaineita haja-asutusalueelle.

Rivitalotontit
Rakentamattomia rivitalotontteja on yksityisessä omistuksessa tällä hetkellä 7 kpl. Kaikki sijaitsevat rautatien länsipuolella.
Kempeleen kunnan rivitalotonttitarjonta pidetään tasaisena ja sitä ohjataan alu-eellisesti siten, että kunnallinen palvelutarjonta pysyy tasapainossa.
Kokkokankaan korttelissa 1540 käynnistetään ideakilpailu, johon kutsutaan noin viisi rakennusliikettä. Valitun esityksen pohjalta laaditaan tarkempi tontin käyttösuunnitelma. Kortteli sijaitsee Kokkokankaan päiväkodin eteläpuolella ja on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty koulutontiksi. Tontin asema-kaavan mukainen rakennusoikeus on 5000 k-m², joka tarkoittaa noin 65 asunnon kohdetta. Tontin myyntihinnasta päättää valtuusto.
Kunnan vuokratalohanke Santamäessä aloitetaan tulevan valtuustokauden aika-na.

Kokkokankaan asemakaava-alue on pääosin rakennettu. Lasten ja nuorten tar-vitsemien ulkoliikuntapaikkojen tarveselvitys alueella käynnistetään.

Kerrostalotontit
Kempeleen keskustaan luodaan omaleimainen ja kaupunkimainen kuntakeskus. Sen toteuttamiseksi on kerrostalorakentaminen käynnissä keskustassa YIT:n kanssa solmittua sopimusta noudattaen. Rakentaminen toteutetaan laaditun ai-kataulun mukaisena.

Santamäen alueella sijaitsevan tielaitoksen entisen tukikohta-alueen toteuttami-sesta laaditaan maankäyttösopimus. Toteuttamisen aikatauluttamisessa otetaan huomioon kunnan palvelutarjonnan resurssit.
Kempeleen kunta ei luovuta yhtään kerrostalotonttia vuosien 2005-2006 aikana. Vuoden 2007 tilanne tarkastellaan vuoden 2006 aikana.

Yritystontit
Hyväksytyn strategian mukaan kunta toimii aktiivisesti tarjoamalla yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön. Pohjantien yritysalueen markkinointia on tehostettu ja siihen on palkattu yhteistyökumppani, jonka tavoitteena on val-tuustokauden aikana saada alueelle veturiyritystyyppinen toimija.
Kunnan yritystontit ovat jatkuvasti haettavana.
Pohjantien yritysalueen tulevaa käyttöä ajatellen on käynnistetty suunnittelu si-säänajoyhteyden saamiseksi Pohjantien yritysalueelle.
Ketolanperäntie on nykyisellään ruuhkainen ja liikennemäärät tulevat edelleen kasvamaan uusien liiketilojen valmistumisen ja entisten laajentamisen johdosta. Ketolanperäntien nelikaistaistamiseksi käynnistetään neuvottelut Tiehallinnon kanssa.

3. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET

Maankäyttösopimus on kunnan ja maanomistajan välinen yksityisoikeudellinen sopimus, joka koskee maankäytön suunnittelua, kaavojen sisältöä, rakennusoi-keutta, rakentamisaikataulua, alueiden luovuttamista ja kustannusten jakamista.

Kaavoitettaessa yksityisten omistamia alueita jäävät kadut, puistot ja muut yleiset alueet sekä uuden alueen päiväkodit kunnan toteutettaviksi verovaroin. Näiden kustannusten jakamisesta kunnan ja maanomistajien kesken voidaan sopia maankäyttösopimuksella. Maankäyttösopimus ei kuitenkaan syrjäytä maankäyttö- ja rakennuslaissa kaavoitukselle asetettuja tavoitteita tai sisältövaatimuksia.

Maankäyttösopimuksia voidaan käyttää asemakaava-alueella ja siihen välittömästi liittyvillä alueilla. Sopimusmenettely soveltuu asemakaavan muutosalueille, joiden hankkiminen kunnan omistukseen ei ole tarkoituksenmukaista, vaan niiden toteuttamisesta voidaan sopia kiinteistönomistajien kanssa.

Sopimuksiin sisältyvä korvaus (myöhemmin kaavakorvaus) tulee perustua kunkin sopimusalueen toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin, joihin maanomistaja osallistuu kaavoituksella saamaansa hyötyä vastaan. Maanomistaja korvaa kaava-alueen arvioiduista toteuttamiskustannuksista kunnalle sen osan, joka vastaa hänen tonttiensa osuutta kaavamuutoksen mukaisesta uuteen käyttötarkoitukseen osoitetusta rakennusoikeudesta tai hänen maalleen osoitettua osuutta uudesta rakennusoikeudesta. Asemakaavaehdotuksen perusteella arvioidaan kiinteistön arvonnousu ympäristössä vallitsevan hintatason mukaan jotta voidaan laskea kaavakorvauksen ja arvonnousun suhde. Kaavakorvaus ei saa ylittää 40% maan arvonnoususta.

Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi ja laajentamiseksi voidaan ottaa yksityisten jo osittain rakennettuja maita kaavoitushankkeeseen mukaan alueilla, joilla kunnan omistama osuus on huomattava. Maanomistajien kanssa laaditaan aiesopimus alueen kaavoittamisesta. Lopullinen maankäyttösopimus allekirjoitetaan ja hyväksytään kunnanhallituksessa ennen asemakaava-ehdotuksen viemistä valtuustoon. Rakentamattomilla asemakaavan laajentumisalueilla pääsääntöisesti maat hankitaan kunnan omistukseen ennen kaavoittamista.

Edellä kuvattu kaksivaiheinen menettely tähtää siihen, että kunnan ei tarvitsisi käyttää kehittämiskorvausmenettelyä. Tässä menettelyssä kunta voi periä maanomistajalta tietyin rajoituksin osan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista. Jokaisen maanomistajan osuus kustannuksista lasketaan hänelle asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden (tai sen lisäyksen) tai tontin käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttaman arvonnousun mukaan.

Asemakaavan laajentaminen maankäyttösopimusten pohjalta on aina erityista-paus. Kaava-alueet pyritään rajaamaan jo suunnitteluvaiheessa siten, että siihen sisältyvien alueiden omistajien kanssa voidaan solmia maankäyttösopimus.

Maankäyttösopimuksia on tehty Kempeleen kunnassa jo ennen 1.7.2003 maan-käyttö- ja rakennuslain muutoksen voimaantuloa aloitettuihin kaavanmuutoksiin. Maanomistaja on korvannut kaavanmuutoksen kunnalle aiheuttamia kustannuksia esim. maata luovuttamalla.

Maankäyttösopimus on sopimus maanomistajan ja kunnan välillä ja vaikka omistaja vaihtuisi kesken sopimuskauden pyritään sen jatkumiseen.

Maankäyttösopimuksissa sovitut korvaukset jaetaan kohdistumaan asemakaa-voituksessa muodostuneille tonteille rakennusoikeuksien suhteessa ja maan-omistaja voi maksaa korvauksen heti kaavan saatua lainvoiman joko rahana tai maata luovuttamalla tai sitten maksu peritään tonttikohtaisesti siinä vaiheessa kun tontille haetaan rakennuslupa tai tontti myydään.

Verotuksellisesti maanomistaja saa vähentää myyntivoitostaan kiinteistön han-kintakustannukset, myyntikustannukset sekä kunnalle maksettavan kaavakor-vauksen.

- - - kuva1_360.jpg

Maankäyttösopimuksilla toteutettaviksi soveltuvat seuraavat vireillä olevat hankkeet:
- Hiekkakuopantien ja Kempeleentien välinen alue sekä kuntakeskuksen liikealue ovat asemakaavan muutoksia ja niissä kunta pääsee vaikuttamaan alueiden toteutukseen kaavoituksella ja toteutusaikataululla.
- Ollakantien alueella hanke käsittää asemakaavan muutoksen teollisuus alueesta asuinrakentamiseen.

4. SUUNNITTELUTARVERATKAISUT

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaiseksi suunnittelutarvealueeksi on Kempeleen rakennusjärjestyksessä määritelty kaikki asemakaavan ulkopuoliset alueet. Rakentamispaine on kova näille alueille, joiden rakentamista ohjaavat osayleiskaavat. Uuden lainsäädännön voimassaolon neljänä ensimmäisenä vuotena 2000 - 2003 Kempeleessä käsiteltiin lähes 90 asuntorakentamishake-musta asemakaavan ulkopuolelle ja niistä 84 ratkaistiin myönteisesti ja viisi päätöstä oli kielteisiä. Myönteisistä ratkaisuista 60% oli osayleiskaavojen mu-kaisia. Suunnittelutarveratkaisujen nojalla rakennetut talot muodostavat 17-20 % omakotirakentamisen vuosittaisesta määrästä joten kysymys on merkittävästä osuudesta. Kymmenen vuoden aikajänteellä määrä tarkoittaa 700 asukasta mikäli rakentamisvauhti pysyy samalla tasolla.

Asemakaavan laatiminen alueille, joille on rakennettu yksittäisratkaisujen pe-rusteella, on usein hankalaa. Tämän vuoksi myönnettäessä rakennuslupia ase-makaava-alueen ulkopuolelle on huomioitava mahdollinen tuleva kaavoitus.

Ketolanperälle on kohdistunut useita hakemuksia osayleiskaavassa rakentami-seen osoitettujen alueiden ulkopuolelle. Valtuusto on hyväksynyt kaavan v. 1996 mutta se ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Ketolanperän osayleiskaavan tarkistus käynnistettiin v. 2005 ja sen pohjaksi laaditaan kantatilaselvitys jotta nähtäisiin mistä tiloista on muodostettu uusia rakennuspaikkoja. Suunnittelun ajaksi alue on asetettu rakennuskieltoon.

Suunnittelutarveratkaisu ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle:
- Niillä alueilla, jotka on tarkoitus hankkia kunnan omistukseen, ei uutta rakentamista tule sallia ennen asemakaavoitusta. (kartta maanhankinta-alueista 2005-),
- Haja-asutusalueen osayleiskaavoja tarkistetaan tarpeen mukaan,
- Väärälänperän alueella on rakentamisen tiheys sitä luokkaa, että asemakaa-voitus on tarpeen lisärakentamisen ohjaamiseksi,
- Ympäristö-, liikenne tai muilta vaikutuksiltaan merkittävä rakentaminen ei voi perustua suunnittelutarveratkaisuun vaan sitä varten on aina laadittava asemakaava.

Asemakaavan ulkopuolelle rakennettavalle yksiasuntoiselle pientalolle tulee selvittää rakennusluvan erityiset edellytykset, jolloin seuraavien ehtojen tulee täyttyä:

Suunnittelutarveratkaisun tulee kohdistua yleiskaavassa asumiseen varatulle alueelle:
- Alue on osoitettu Oulun seudun yhteisessä yleiskaavassa ja sitä tarkentavassa valtuuston hyväksymässä osayleiskaavassa asumiseen
- Yleiskaavassa osoitettu asuntoalue vaatii usein tarkempaa maankäytön suunnittelua jotta nähdään hankkeen soveltuvuus tulevaan kaavoitukseen; tällöin on kuultava maanomistajia laajemmin kuin rakennuspaikan naapurustossa
- Nykyisen rakennuksen korvaaminen uudella tai laajentaminen voidaan tehdä suunnittelutarveratkaisun nojalla myös muilla alueilla mikäli se ei vaikeuta kaavoitusta

Suunnittelutarveratkaisun mukainen rakentaminen on oltava sopivaa maise-malliselta kannalta:
- Rakennukset tulee sijoittaa peitteiseen maastoon tai avoimella alueella täy-dentämään nykyistä rakennusryhmää.
- Rakentaminen ei saa haitata yleiskaavan mukaisten virkistysreittien muo-dostamista tai käyttämistä.
- Mikäli ympäristössä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita uusien rakennusten sovittaminen niihin on selvitettävä suunnittelutarveratkaisua varten (etäisyys, uusien rakennusten muoto, julkisivumateriaalit ym.)

Mikäli haetaan lupaa yleiskaavasta poiketen maa- ja metsätalousalueelle on kaikkien seuraavien ehtojen täytyttävä:
- Suunnittelutarveratkaisun edellytys on liittyminen nykyiseen asutukseen niin ettei rakentaminen muodosta erillistä saareketta eikä aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä,
- rakennuspaikan muodostaminen ei saa vaikeuttaa kaavoittamista eikä tie-yhteyksien ja jätevesien käsittelyn järjestämistä.
- Rakennuspaikan pitää olla pinta-alaltaan vähintään 1 ha ja niiden lisäksi ha-kemuksessa tulee esittää erityisiä syitä haja-asutusalueelle sijoittumiseen.

LIITTEET

Maanhankintakartat ensisijaisesti hankittavista alueista

- - - kuva2.jpg

- - - kuva3.jpg