Sidosryhmäselvitys

Kunnanhallitus (15.6.2009 §289) on pyytänyt tarkastuslautakunnan, kunnanhallituksen, kunnanhallituksen jaoston ja viranomaislautakunnan jäseniltä ja varajäseniltä selvityksen luottamustoimista. Lisäksi selvitys pyydettiin valtuuston puheenjohtajistolta ja kunnan johtoryhmältä. Selvitettävillä luottamustoimilla tarkoitettiin tässä ensisijaisesti liikeyritysten tai muiden yhteisöjen hallintoelinten jäsenyyksiä, jotka voivat aiheuttaa sidonnaisuuksia.

Sidosryhmäselvitys, pdf-tiedosto

Esteellisyys

Kunnan toimielinten jäsenten ja viranhaltijoiden esteellisyydestä ovat säännökset KuntaL 52 §:ssä, josta ilmenevät myös viittaukset 1.1.2004 voimaan tulleeseen hallintolakiin (434/2003).

Esteellisyydellä eli jääviydellä tarkoitetaan henkilön sellaista suhdetta asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa yksittäisen asian käsittelyssä. Esteellisyyssäännösten tavoitteena on säilyttää kansalaisten luottamus hallintoon sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toimintaan. Samalla pyritään ennalta turvaamaan päätöksentekoprosessin puolueettomuutta ja siten lisäämään oikeusvarmuutta ja kansalaisten oikeusturvaa.

Kuntalaki 52 §:
Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 28 - 30 §:ssä säädetään.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä taikka viranhaltijaa tai työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan liikelaitoksiin. Myöskään hallintolain 28 §:n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa.

Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään.

Hallintolaki 28 §:
Virkamies on esteellinen :
1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraton tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai
7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:
1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lastenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;
2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa;
3) sekä virkamiehen puolison lasta, lastenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.
Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

     - - -

Esteellisyyden vaikutus asian käsittelytilanteissa on valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden suhteen erilainen. Koska valtuuston kokous on julkinen, valtuutetun ei tarvitse poistua kokoustilasta esteellisenä ollessaan. Hän ei kuitenkaan saa osallistua asiasta käytävään keskusteluun. Muun toimielimen jäsenen ei voida sallia olevan esteellisenä läsnä asiaa käsiteltäessä ja siitä päätettäessä.

Esteellisyyden toteaminen ja sen johdosta asian käsittelyyn osallistumisesta pidättäytyminen on ensisijaisesti asianosaisen itsensä vastuulla. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin (HallintoL 29 §).

Esteellisen henkilön osallistuminen päätöksentekoon taikka valmisteluun muodostaa oikeudellisen virheen, mikä tarkoittaa päätöksen muodollisen sisällön virheellisyyttä ts. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, että esteellisyys yleensä johtaa valituksenalaisen päätöksen kumoamiseen. Näin ollen hallinnossa tehtävien päätösten hyväksyttävyyden kannalta esteellisyyssäännöksiin on suhtauduttava erittäin vakavasti. Esteellisyyssäännöksiä olisikin tulkittava yleensä tiukasti. Epäselvissä tapauksissa tulkinnan olisi kallistuttava jääviyden olemassaolon puolelle.

Sidosryhmäselvitys on kunnanhallituksen toimesta tehty kolmen edellisen valtuustokauden alussa. Luettelo on pidetty julkisesti nähtävillä. Kunnanhallitus päätti 17.11.1997/397  §:ssä, että sidosryhmäselvitys on tarkoituksenmukaista toteuttaa valtuustokauden alussa toimielinvalintojen jälkeen.