Organisaatio ja hallinto

Kempeleen uusi toimintamalli otettiin käyttöön 1.1.2009. Toimintamalli sisältää viranhaltija- ja luottamushenkilö- organisaatioiden uudistuksen lisäksi sisäisen tilaaja-tuottajamallin eli sopimusohjausmallin käyttöönoton.

Kempeleen uudessa toimintamallissa kunta jaetaan kansalaiskuntaan ja palvelukuntaan. Kansalaiskunta vastaa kunnan strategisesta johtamisesta ja omistajaohjauksesta suhteessa palvelukuntaan. Valtuuston ja hallituksen mahdollisuuksia palvelutuotannon ohjaukseen tehostetaan.

Kansalaiskunnan puolella luottamushenkilöorganisaatio muodostuu valtuustosta ja kunnanhallituksesta. Valtuuston roolia kunnan ylimpänä päätöksentekijänä vahvistetaan lisäämällä aktiivista valmistelun ohjausta. Valtuusto jakautuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin. Valiokuntien tehtäväkenttä ja työnjako määräytyvät kansalaiskunnan vastuulla olevien johtamisprosessien mukaisesti (itsehallinto-, elinvoima-, resurssi- ja palveluohjausvaliokunnat).

Vuoden 2009 alusta Kempeleen kunnassa siirryttiin sopimusohjausmalliin, jossa kunnan ja palvelun tuottajien välisillä palvelusopimuksilla ohjataan tuotannon laatua, määrää ja kustannuksia. Palvelukunnan palvelut järjestetään asukaslähtöisesti siten, että hallinnolliset rajat eivät vaikeuta palveluiden käyttöä ja luontevaa asiointia. Kempeleen uusi toimintamalli on rakennettu siten, että se on yhteensopiva seudullisen ja tarvittaessa myös laajemman alueellisen palveluyhteistyön kanssa. Palveluorganisaation perusrakenne mahdollistaa myös palveluprosessien kokonaishallinnan.

Uuden toimintamallin esittely, pdf 

 

Valiokunnat ja niille suunnitellut keskeisimmät tehtävät ovat:

 

Elinvoimavaliokunta

- erityisenä tehtävänä on ohjata ja seurata maapolitiikan perusteiden, väestöstrategian ja elinkeinostrategian valmistelua
- tekee myös aloitteita sosiaalisen pääoman kehittämiseksi ja pitää yhteyttä keskeisiin avaintoimijoihin (järjestöt, avainhenkilöt ym.)
- auttaa ylläpitämään kunnan näkyvyyttä ja tuo positiivisesti kuntaa esille

Itsehallintovaliokunta

- ohjaa demokratiatilinpäätöksen valmistelua ja tekee sen perusteella aloitteita itsehallinnon toimivuuden parantamiseksi
- seuraa kuntayhteisön kokonaiskehitystä ja hyödyntää kuntayhteisössä olevaa suhdeverkostoa kokonaiskehityksen edistämiseksi
- seuraa kunnan vision ja strategian toteutumista itsehallinnon näkökulmasta
- seuraa kansalaiskunnan tekemien palvelulupausten toteutumista ja asiakastyytyväisyyttä asiakaspalautteen perusteella
- tekee tarvittaessa kehittämisaloitteita olemassa olevista palveluista ja tarvittaessa myös aloitteita uusista palvelutarpeista
- pitää tarvittaessa yhteyttä eri asiakasryhmiin

Resurssivaliokunta

- tehtävänä on tehdä ehdotuksia konsernin toimintaan, henkilöstöön ja talouden hallintaan liittyvistä asioista
- seuraa myös yleistä talouden ja tuloksellisuuden kehitystä ja raportoi kunnanhallitukselle
- valmistelee myös talousarvioon liittyviä suuria linjauksia ja taksapolitiikkaa

Palveluvaliokunta

- seuraa yleistä yhteiskunnallista kehitystä ja erityisesti väestökehitystä sekä ennakoi niiden vaikutuksia palvelukysyntään
- ohjaa myös palvelusopimuksen valmistelua kunnanhallitukselle (mitä, kuinka paljon, millä laadulla ja hinnalla palveluja asukkaille hankitaan)
- ohjaa myös palvelukohtaisten suunnitelmien ja strategioiden valmistelua sekä suunnittelee seurantavälineiden kehittämistä
- valmistelee myös palveluiden hankintaperiaatteet

Kullakin valiokunnalla on vastuuhenkilö kansalaiskunnan johtoryhmässä:
- hallintojohtaja (itsehallinto)
- kehitysjohtaja (elinvoima)
- palvelujohtaja (palveluvaliokunta)
- resurssijohtaja (resurssi)