Kempele strategia 2017
Strategia on tietoinen suunnanvalinta muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategian tehtävänä on osoittaa pelkistetysti keskeiset valitut päämäärät joita kohti halutaan suunnata. Strategian tehtävänä on olla lähtökohtana johtamiselle. Se ei ole toiminnasta erillinen prosessi vaan lähtökohta muulle päätöksenteolle.
Kempeleessä strategia on tarkistettu aina uuden valtuuston aloittaessa toimintansa. Lähtökohtana on ollut voimassa oleva Kempele strategia. Keväällä 2009 aloitetussa strategiaprosessissa Kempele 2015 strategiaa on tarkistettu vastaamaan toimintaympäristön muuttuneita olosuhteita.
Kempele 2017 -strategiaprosessi on valmisteltu monivaiheisen prosessin kautta huhti-syyskuussa 2009 valtuuston ja viranhaltijoiden yhteistyönä. Valtuusto hyväksyi strategian kokouksessaan 12.10.2009.
Kempele 2017 strategia, pdf-tiedosto (4 Mt)
Strategia lyhyesti
LÄHTÖKOHDAT
Väestönkehitys ja ennuste vuodelle 2017
Väestömäärä on Kempeleessä kasvanut 2000 –luvulla keskimäärin 360 asukkaalla vuodessa. Kasvun ennakoidaan jatkuvan noin 2 %:n vuosivauhdilla. Kasvu aiheuttaa suuria haasteita palveluiden järjestämiselle sekä pitää investointitason edelleen korkeana.
Väestön nuori ikärakenne on Kempeleen yksi ominaispiirre. Syntyvyys on korkeaa. Muuttoliike tuo kuntaan nuoria lapsiperheitä. Mutta myös yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain tasaisesti ja vaikuttaa merkittävästi palveluiden kysyntään.
Kempeleen väestöennuste
| Vuosi | 2008 | 2009 | 2012 | 2015 | 2017 |
| Väestömäärä | 15 320 | 15 700 | 16 700 | 17 360 | 18 000 |
Toimintaympäristö
Kempeleen vahvuuksia ovat mm. hyvä logistinen sijainti Oulun kupeessa lähellä luontoa ja hyvät liikenneyhteydet. Kempele on kooltaan optimaalinen ja yhdyskuntarakenne on tiivis ja toimiva. Väestön koulutustaso on korkea ja kunnassa on virkeää yhdistys- ja harrastetoimintaa.
Kempeleessä on tarjolla myös hyvä maareservi liikenteellisesti houkuttelevilla alueilla, joten kunnan vetovoimaisuus on edelleen hyvä sekä asukkaille että yrityksille. Kempeleessä on tarjolla kuntalaisille korkeatasoiset ja asiakaslähtöiset peruspalvelut.
Kunnan talous on hyvin hoidettu; lainamäärä on kohtuullinen ja veroprosentit ovat pohjoissuomalaisittain alhaisella tasolla. Kunnan hallintoa on kehitetty ennakkoluulottomasti. Kempeleessä on käytössä yksi maan kehittyneimmistä kuntaorganisaation toimintamalleista. Päätöksenteko on joustavaa ja yksituumaista. Kunnan palveluista vastaa osaava, koulutettu ja motivoitunut henkilöstö.
Kehittämistä vaativista heikkouksista ehkä merkittävin on väestön suuresta vaihtuvuudesta johtuva juurettomuus ja sen mukanaan tuoma vähäinen yhteisöllisyys.
Kunnassa toimii useita kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä, joiden suhdanneherkkyys heijastuu nopeasti työllisyyteen. Työttömyysaste Kempeleessä on jonkin verran maan keskitasoa korkeampi. Muutoinkin talouden heikkeneminen vaikuttaa kunnan edellytyksiin tarjota palveluita kasvavalle väestölle. Palveluiden kehittämiseen liittyviä ongelmia ovat liiallinen riippuvuus ostopalveluista joillakin toimialoilla sekä seutuyhteistyössä ilmenneet haasteet.
Tulevaisuuden uhkista, joihin tulisi varautua, nousevat esille talouden muutosten mukanaan tuomat jälkihoito-ongelmat ja yleisen välinpitämättömyyden lisääntyminen toisista ihmisistä. Muuttoliike hallitsemattomana voi tuoda mukanaan ongelmia palveluiden järjestämiselle sekä yhteisöllisyydelle. Vetovoima yritysten suhteen voi heiketä ja yritykset hakeutuvat Oulun seudun ulkopuolelle eikä tilalle saada uutta korvaavaa elinkeinotoimintaa. Myös suunniteltujen liikennehankkeiden kariutuminen vaikeuttaisi kunnan yritystoiminnan kehittämistä.
Talouden heikkeneminen ja sitä seuraava kunnan ylivelkaantuminen voivat heikentää kunnan elinvoimaisuutta. Uhkana ovat myös valtion velvoitteet ja vaatimukset, esimerkiksi lainsäädännön mahdolliset muutokset.
Tulevaisuuden mahdollisuus, jota kehittämisessä tullaan käyttämään hyväksi, on ohikulkuliikenteen hyödyntäminen erityisesti matkailun, mutta myös muun yritystoiminnan ja palveluiden kehittämiseksi. Suuri mahdollisuus on myös palveluyhteistyön lisäämisessä (esim. Oulun seudun eteläisten kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue) sekä uusien ennalta-ehkäisevien toimintatapojen hyödyntämisessä. Hyvinvoivat ja terveet kuntalaiset tarvitsevat vähemmän esim. terveydenhuollon palveluita. Kuntalaisten ja koko kuntayhteisön henkisten voimavarojen hyödyntämisessä on vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia löytyy myös bioenergian laajamittaisesta hyödyntämisestä asuntorakentamisessa ja kestävän kehityksen periaatteen omaksumisesta toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi.
Arvot
Kempeleen kunnan toimintaa ohjaavat arvot
Luovuus
Mitä se tarkoittaa?
Luovuutta on kyky tuottaa organisaatiolle uusia ja hyödyllisiä muutoksia.
Pidämme tärkeänä uuden luomista ja uusien mahdollisuuksien näkemistä.
Mitä se meiltä edellyttää?
Suosimme luovuuteen rohkaisevia työskentelymuotoja. Kunnan johto tukee käyttäytymisellään ja esimerkillään uusia ajatuksia ja niille annetaan päivittäisessä työskentelyssä tilaa.
Kehitämme työyhteisöä ja päätöksentekijöitä luovuuteen ja kannustamme vaihtoehtojen esittämiseen. Emme koe erilaisuutta epämukavana ja uskomme sen mukanaan tuomaan ainutlaatuiseen lopputulokseen
Turvallisuus
Mitä se tarkoittaa?
Turvallisuudella ymmärrämme fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta.
Mitä se meiltä edellyttää?
Kunnan kaikessa toiminnassa otamme huomioon vaikutukset sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen. Kaikessa suunnittelussa ympäristön turvallisuus ja terveellisyys on lähtökohtana.
Myös poikkeusoloihin varaudumme suunnitteluilla ja koulutuksella.
Kuntalaislähtöisyys
Mitä se tarkoittaa?
Näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan palveluihin aktiivisesti vaikuttavina toimijoina.
Mitä se meiltä edellyttää?
Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen.
Otamme asiakaspalautteen vastaan ja kehitämme palveluja niiden suuntaisesti.
Ylitämme perinteiset hallinnonalojen ja kuntien väliset rajat. Luomme uusia tehokkaita ja matalia organisaatiorakenteita.
Yhteisöllisyys
Mitä se tarkoittaa?
Yhteisöllisyys kuntayhteisössä voidaan ymmärtää sen jäsenten väliseksi kyvyksi toimia keskenään ja luottaa toisiinsa.
Pidämme tärkeänä, että kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan asioihin ja saada niistä tietoa. Tärkeää on kuntalaisten luottamus oman kunnan toimintaan.
Asuinalueiden toiminta, omaehtoisuus, nähdään koko kunnan menestymisen kannalta voimavarana.
Mitä se meiltä edellyttää?
Arvostamme yksilön tahtoa ja tarpeita kunnioittavaa yhteisöllisyyttä, joka ei pakota vaan se perustuu tasavertaiselle vuorovaikutukselle.
Vahvistamme yhteisöllisyyttä tukemalla järjestö- ja harrastetoimintaa.
Asuinalueiden yhteisöllisyyttä kehitämme kunnan ja kuntalaisten yhteistyönä.
Visio 2017- Yhteinen näkemys kunnan tulevaisuudesta:
Yhteisöllinen Kempele - elinvoimainen kasvukunta
Päämäärät:
- Kuntalaisten hyvinvointi
- Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle
- Palveluiden joustavat järjestämistavat
- Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä
-
Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus
Kuntalaisten hyvinvointi
Asukkaiden henkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehditaan tarjoamalla laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita ja huolehtimalla ympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Päivähoito, terveyspalvelut, sosiaalipalvelut ja koulupalvelut ovat kuntalaisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiä peruspalveluja.
Aktiivinen kansalaistoiminta luo pohjan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiselle. Kuntalaisia aktivoidaan vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja hankkimaan niistä tietoa.
Palveluissa toteutetaan ennaltaehkäisevää näkökulmaa.
Kuntalaiset pitävät huolta itsestään, lähimmäisistään, naapuristostaan ja ympäristöstään.
Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle
Kunnan menestykseen vaikuttavat merkittävästi olemassa olevan yritystoiminnan kehitys sekä kyky luoda houkutteleva kasvualusta uusille yrityksille.
Elinkeinoelämän kehitystä edistetään luomalla hyvät edellytykset yrittämiselle sekä tarjoamalla hyvät kunnalliset palvelut.
Palveluiden joustavat järjestämistavat
Kilpailukykyä parannetaan tehostamalla kunnan omia toimintatapoja.
Oman palvelutuotannon kilpailukyvystä huolehditaan. Lisätehokkuutta haetaan kuntien välisellä yhteistyöllä ja yhteistyöllä yritysten kanssa.
Tietotekniikan avulla virtaviivaistetaan ja poistetaan sellaisia omien tuotantoprosessin vaiheita, jotka eivät tuo lisäarvoa.
Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä
Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri rakentuu sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden osaamisen hyödyntämisen ja avoimen keskustelukulttuurin kautta. Toimiva johtamisjärjestelmä on osallistava ja sitoutunut yhdessä tekemisen toimintakulttuuriin sekä jossa vastuut on selkeästi määritelty.
Nykyisen henkilöstön osaamisen ja tulevan osaamistarpeen väliseen mahdolliseen vajeeseen vastataan henkilöstön koulutuksella. Hyvä perehdyttäminen työyhteisöön ja –tehtäviin sitouttaa työntekijää kuntaan ja omaan työhön. Haasteelliset työtehtävät kannustavat ja tarjoavat työntekijöille mahdollisuuksia kehittyä työssään. Työhyvinvointiin panostaminen ja joustavien, yksilöllisten ratkaisujen mahdollistaminen vaikuttavat niin ikään henkilöstön pysyvyyteen.
Kunnan toiminnan kannalta on tärkeää luoda työympäristö, jossa palveluja tuottava ammattitaitoinen henkilöstö voi hyvin ja on työhönsä motivoitunutta.
Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus
Ennakointityökaluja ja ennusteita hyödyntämällä rakennetaan toimiva suunnittelu- ja arviointiprosessi, joiden perusteella kyetään realistiseen toimenpiteiden suunnitteluun. Suunnittelussa huomioidaan koko kunnan, ei vain yksittäisen alueen kehitys. Toimenpiteissä huomioidaan palvelutarpeiden muutokset sekä kunnan elinvoimaisuus. Seurantajärjestelmää uudistetaan.
Kuntalaisille turvataan tärkeät peruspalvelut myös tulevaisuudessa. Voimakas väestönkasvu aiheuttaa haasteita palvelujen järjestämiselle ja pitää investointitason korkeana. Palvelujen turvaaminen edellyttää toimintamenojen kasvun ja velkaantumisen rajoittamista. Talouden tasapainottamiseksi menokasvu pidetään maltillisena ja investointien ajoitusta ja määrää harkitaan tarkkaan. Etsitään aktiivisesti uusia toimivampia palvelukokonaisuuksia.
